Marimekko Oyj
Tilinpäätöstiedote

MARIMEKKO OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1. - 31.12.2016: Tehostamistoimet paransivat kannattavuutta; liikevaihto kasvoi neljä prosenttia

Marimekko Oyj, Tilinpäätöstiedote 9.2.2017 klo 8.30

MARIMEKKO OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1. - 31.12.2016: Tehostamistoimet paransivat kannattavuutta; liikevaihto kasvoi neljä prosenttia

Vuosi 2016 lyhyesti

• Liikevaihto kasvoi 4 prosenttia 99,6 miljoonaan euroon (2015: 95,7). Liikevaihto vertailukelpoisilla valuuttakursseilla kasvoi 4 prosenttia.
• Liikevaihtoa paransi tukkumyynnin kasvu kotimaan, EMEA:n ja Aasian-Tyynenmeren markkina-alueilla. Suomessa tukkumyynnin nousu johtui jälkimmäiselle vuosipuoliskolle ajoittuneista kertaluontoisista kampanjatoimituksista. Lisäksi liikevaihtoa tuki vähittäismyynnin kasvu Suomessa ja Australiassa.
• Liikevoitto kasvoi edellisvuoteen verrattuna ja oli 5,2 miljoonaa euroa (1,5), johon sisältyy 0,8 miljoonan euron suuruinen uudelleenjärjestelykulu. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 6,1 miljoonaa euroa (1,5).
• Liikevoittoa paransi alentunut kustannustaso mukaan lukien vertailuvuotta pienemmät markkinointikulut. Lisäksi liikevoittoa kohensivat vähittäis- ja tukkumyynnin kasvu Suomessa sekä tukkumyynnin nousu EMEA:n ja Aasian-Tyynenmeren markkina-alueilla. Liikevoittoa heikensivät vähittäismyynnin alennusvetoisuus sekä suhteellisen myyntikatteen lasku.
• Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle vuodelta 2016 maksettavaksi osingoksi 0,40 euroa osakkeelta.

Neljäs vuosineljännes lyhyesti

• Liikevaihto kasvoi 3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli 28,2 miljoonaa euroa (Q4/2015: 27,5).
• Liikevaihtoa paransivat kertaluontoiset kampanjatoimitukset Suomessa sekä tukkumyynnin positiivinen kehitys Japanissa. Liikevaihtoa pienensi vähittäismyynnin lasku Suomessa.
• Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli 1,8 miljoonaa euroa (1,3).
• Liikevoittoa paransivat tukkumyynnin kertaluontoiset kampanjatoimitukset Suomessa, tukkumyynnin kasvu Aasian-Tyynenmeren alueella sekä alentunut kustannustaso.

Taloudellinen ohjeistus vuodeksi 2017

Marimekko-konsernin liikevaihdon ja vertailukelpoisen liikevoiton arvioidaan vuonna 2017 olevan samalla tasolla kuin edellisvuonna.

Toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko:

”Mielestäni voimme olla tyytyväisiä siihen, että vuonna 2016 saavutimme tavoittelemamme kannattavuuden ja tehokkuuden paranemisen. Tuloskehityksemme viimeisellä neljänneksellä ja kaiken kaikkiaan vuoden jälkimmäisellä puoliskolla oli varsin hyvä verrattuna edellisvuoteen. Kehitystä tukivat vuoden alkupuolella toteutetut uudelleenjärjestelyt. Koko vuoden liikevaihtomme kasvoi 4 prosenttia; liikevoittomme parani 5,2 miljoonaan euroon, ja vertailukelpoinen liikevoittomme oli 6,1 miljoonaa euroa (1,5). Vähittäiskaupan yleisessä markkinatilanteessa on nähtävissä piristymisen merkkejä, mutta toimialaamme jo vuosia varjostanut maailmantalouden epävarmuus ei näytä hellittävän kuluvanakaan vuonna. Pitkään jatkuneen epävarmuuden vuoksi hintaherkkyys kuluttajien ostokäyttäytymisessä etenkin Suomessa on lisääntynyt viime vuosina, ja tämä näkyy alennusvetoisen myynnin kasvuna.

Vuonna 2016 jatkoimme maltillista kansainvälistä laajentumista, jonka pääpaino oli edelleen jälleenmyyjävetoisten Marimekko-myymälöiden avauksissa. Vuoden aikana avatuista 14 uudesta myymälästä 11 sijaitsee meille tärkeällä Aasian-Tyynenmeren alueella. Australiassa avasimme viidennen oman myymälän marraskuussa. Kuluvana vuonna tavoitteenamme on avata noin 10 - 20 uutta Marimekko-myymälää; avausten pääpaino on shop-in-shopeissa. Näin pyrimme laajentamaan jakeluamme ja lisäämään näkyvyyttämme myös muissa tukkumyyntikanavissa.

Olemme jatkaneet panostuksiamme digitaalisen liiketoimintamme kehittämiseen. Vuonna 2016 avasimme oman verkkokaupan Australiassa ja nyt tammikuun lopussa kerroimme, että olemme parantaneet tuotteidemme saatavuutta Euroopassa laajentamalla verkkokauppamme jakelua 16 uuteen maahan. Tällä hetkellä verkkokauppamme tavoittaa asiakkaita 29 maassa.

Vuosi 2016 oli Marimekolle kannattavuuden parantamisen lisäksi myös uuden rakentamisen vuosi. Mallistojemme ja brändimme uudistaminen eteni, ja tämä pitkäjänteinen kehitystyö jatkuu yhä. Uudistuneet mallistot ovat nyt olleet ensimmäisen kokonaisen vuoden markkinoilla; saamamme palautteen avulla voimme kehittää mallistojemme kaupallisuutta edelleen. Vuonna 2017 jatkamme tuotevalikoimamme optimoimista ja hankintamme tehokkuuden parantamista. Tulemme myös tarkastelemaan globaalia hinnoittelustrategiaamme ja muun muassa lisäämään hieman edullisempien tuotteiden osuutta valikoimassamme vastataksemme hintaherkkään markkinatilanteeseen.

Onnistuimme siis vuonna 2016 nostamaan kannattavuutemme takaisin hyvälle tasolle heikomman välivuoden 2015 jälkeen. Tästä on hyvä jatkaa pitkäjänteistä työtämme, jolla pyrimme kannattavaan kasvuun ja kilpailukykymme vahvistamiseen.”

Tunnusluvut

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ESMA:n antama ohje koskien listayhtiöiden taloudellisessa raportoinnissa esitettäviä vaihtoehtoisia tunnuslukuja astui voimaan 3.7.2016. Vuoden 2016 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien Marimekko Oyj on käyttänyt nimitystä ”vertailukelpoinen” aiemmin käyttämänsä ilmaisun ”ilman kertaluonteisia eriä” sijaan. Vaihtoehtoisena ei-IFRS-tunnuslukuna esitetään lisäksi brändimyynti.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyvät tavanomaiseen liiketoimintaan tai rahavirtaan vaikuttamattomat erät, jotka on oikaistu vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä, mikäli ne aiheutuvat omaisuuden arvonalentumisesta, omaisuuden myynneistä, liiketoiminnan lopettamiskuluista, uudelleenjärjestelyistä, lainsäädännön muutoksista tai oikeudenkäynneistä.

Brändimyynti lasketaan lisäämällä yhtiön oman vähittäiskaupan liikevaihtoon muiden jakelijoiden arvioitu Marimekko-tuotteiden vähittäismyyntiarvo. Arvio on epävirallinen ja perustuu Marimekon toteutuneeseen tukkumyyntiin ja lisenssituottoihin, eikä se sisällä arvonlisäveroa. 

 Taulukossa esitetyt muutosprosentit on laskettu tarkoista luvuista ennen lukujen pyöristämistä miljooniksi euroiksi.

* Arvio Marimekko-tuotteiden myynnistä kuluttajahinnoin mitattuna. Tunnuslukua ei tilintarkasteta. Laskentatapa vuodelle 2015 on tarkennettu vastaamaan lisenssisopimuksen ehtoja.

** Sisältää Marimekon omat vähittäismyymälät, jälleenmyyjäomisteiset Marimekko-myymälät sekä yli 30 m²:n suuruiset shop-in-shopit. Omia vähittäismyymälöitä oli vuoden 2016 lopussa 55 (55). Muutoksista kerrotaan jäljempänä kohdassa Muutokset myymäläverkostossa.

Tunnuslukujen täsmäytys IFRS-tilinpäätöslukuihin

Tiedotustilaisuus medialle ja analyytikoille

Tätä tilinpäätöstiedotetta koskeva tiedotustilaisuus medialle ja analyytikoille pidetään tänään 9.2.2017 kello 9.00 alkaen Marimekon lippulaivamyymälässä (Mikonkatu 1, Helsinki). Esitysmateriaali on luettavissa yhtiön kotisivuilla company.marimekko.fi kohdassa Tiedotteet & julkaisut / Osavuosikatsaukset ja tilinpäätökset.

Vuosikalenteri 2017

Vuoden 2016 tilinpäätös julkistetaan viimeistään viikolla 11. Varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 6.4.2017 klo 14.00. Vuoden 2017 osavuosikatsaukset julkistetaan seuraavasti: tammi-maaliskuulta keskiviikkona 10.5.2017 klo 8.30, tammi-kesäkuulta torstaina 10.8.2017 klo 8.30 ja tammi-syyskuulta torstaina 2.11.2017 klo 8.30.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko, puh. 09 758 71
Talousjohtaja Elina Aalto, puh. 09 758 7261

MARIMEKKO OYJ
Konserniviestintä

Piia Kumpulainen
Puh. 09 758 7293
piia.kumpulainen@marimekko.com

JAKELU:
Nasdaq Helsinki Oy
Keskeiset tiedotusvälineet
  

MARIMEKKO OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1. - 31.12.2016

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Epävarmuus maailmantaloudessa on kaiken kaikkiaan merkittävää muun muassa poliittisen tilanteen arvaamattomuuden vuoksi. Riskitekijöitä on useita, ja huoli kaupan esteiden yleistymisestä on lisääntynyt. Riskejä kasvattaa ennen kaikkea epätietoisuus USA:n talouspolitiikan suunnasta. Maailman BKT:n odotetaan kuitenkin kasvavan keskimääräistä, runsaan kolmen prosentin vauhtia. EU-maissa keskimääräinen kasvu näyttää jatkuvan melko vaatimattomaan tahtiin. Kuluttajat kaikilla markkinoilla ovat entistä hintatietoisempia.

Suomen taloudessa vallitsee aiempaa myönteisempi vire, mutta vienti ei ole elpynyt. Vähittäiskauppa on kääntynyt lievään nousuun usean heikomman vuoden jälkeen, ja kasvun ennustetaan jatkuvan hitaana. Tammikuussa vähittäiskaupan luottamus kohentui jonkin verran ja on nyt lähellä pitkäaikaista keskiarvoa. Kuluttajien luottamus Suomen talouteen vahvistui tammikuussa; viimeksi se on ollut yhtä vahvaa yli kuusi vuotta sitten.

(Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Talouskatsaus, suhdanteet 19.12.2016; Luottamusindikaattorit, tammikuu 2017; Suhdannebarometri, helmikuu 2017. Tilastokeskus: Kuluttajabarometri, tammikuu 2017.)

Vuonna 2016 Suomen vähittäiskaupan liikevaihto nousi 0,7 prosenttia edellisvuodesta ja myynnin todellista kasvua mittaava myynnin määrä 1,6 prosenttia. (Tilastokeskus: Kaupan liikevaihtokuvaaja, vähittäiskaupan pikaennakko, joulukuu 2016).

MUUTOKSET MYYMÄLÄVERKOSTOSSA

Vuonna 2016 Marimekon myymäläverkoston laajentumisen pääpaino säilyi jälleenmyyjäomisteisten myymälöiden avaamisessa. Yhtiö saavutti asettamansa tavoitteen avata noin 10 - 20 uutta Marimekko-myymälää ja shop-in-shopia. Vuoden 2016 aikana avattiin yhteensä 14 myymälää, joista kolme oli yhtiön omia, neljä jälleenmyyjäomisteisia Marimekko-myymälöitä ja seitsemän shop-in-shopeja. Avatuista myymälöistä 11 sijoittui yhtiön kasvumarkkinalle Aasian-Tyynenmeren alueelle. Lisäksi Marimekko avasi verkkokaupan Australiassa; vuoden lopussa yhtiön verkkokauppa tavoitti asiakkaita 13 maassa.

Vuoden aikana sulkeutui yhteensä kahdeksan Marimekko-myymälää ja shop-in-shopia. Näistä kolme oli yhtiön omia myymälöitä, ja ne sijaitsivat Helsingissä (lastenvaateliike), Berliinissä ja Ruotsin Täbyssä.

Loka-joulukuussa Marimekko avasi oman liikkeen Australian Melbournessa, minkä lisäksi Taiwanin Taichungiin avautui shop-in-shop. Viimeisellä neljänneksellä sulkeutui kaksi jälleenmyyjäomisteista myymälää, toinen Hongkongissa ja toinen Taiwanissa.
 

* Sisältää yli 30 m²:n suuruiset shop-in-shopit.

LIIKEVAIHTO

Liikevaihto vuonna 2016

Vuonna 2016 konsernin liikevaihto kasvoi 4 prosenttia ja oli 99 614 tuhatta euroa (95 652). Suomessa liikevaihto nousi 6 prosenttia ja kansainvälisesti 2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Vähittäismyynti nousi 2 prosenttia. Vähittäismyynnin kehitystä tuki myynnin kasvu Suomessa ja Australiassa. Kasvu johtui pääosin vuosina 2015 ja 2016 avattujen myymälöiden tuomasta lisämyynnistä sekä Suomen outlet-myymälöiden ja verkkokaupan alennusvetoisen myynnin noususta. Vertailukelpoinen myynti oli Suomessa edellisvuoden tasolla, mutta laski kaikilla muilla markkina-alueilla. Vähittäismyynnin heikko kehitys Pohjois-Amerikassa pienensi liikevaihtoa.

Tukkumyynti kasvoi 9 prosenttia. Kasvu johtui jälkimmäiselle vuosipuoliskolle ajoittuneista kertaluontoisista kampanjatoimituksista Suomessa sekä myynnin positiivisesta kehityksestä EMEA:n ja Aasian-Tyynenmeren markkina-alueilla.

Pohjois-Amerikan-lisenssituotot olivat merkittävästi edellisvuotta alemmat.

Liikevaihto loka-joulukuussa

Loka-joulukuussa konsernin liikevaihto kasvoi 3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli 28 174 tuhatta euroa (27 481). Liikevaihto vertailukelpoisilla valuuttakursseilla nousi 4 prosenttia. Liikevaihtoa paransivat kertaluontoiset kampanjatoimitukset Suomessa sekä tukkumyynnin positiivinen kehitys Japanissa. Liikevaihtoa pienensi vähittäismyynnin lasku Suomessa.

Liikevaihto markkina-alueittain

Taulukon yksittäiset luvut ja loppusummat on pyöristetty tuhansiksi euroiksi, mistä syystä yhteenlaskuissa saattaa esiintyä pyöristyseroja.

Suomi

Vuonna 2016 liikevaihto Suomessa nousi 6 prosenttia 55 770 tuhanteen euroon (52 690). Vertailukelpoinen vähittäismyynti oli edellisvuoden tasolla; outlet-myymälöissä kasvua kertyi 9 prosenttia, kun taas muissa myymälöissä myynti laski 5 prosenttia. Tukkumyynti kasvoi 13 prosenttia jälkimmäiselle vuosipuoliskolle ajoittuneiden kertaluontoisten kampanjatoimitusten ansiosta.

Loka-joulukuussa liikevaihto Suomessa kasvoi 4 prosenttia 16 518 tuhanteen euroon (15 940). Vertailukelpoinen vähittäismyynti laski 12 prosenttia; outlet-myymälöissä myynti supistui 7 prosenttia ja muissa myymälöissä 12 prosenttia. Tukkumyynti kasvoi 28 prosenttia kertaluontoisten kampanjatoimitusten ansiosta.

Skandinavia

Vuonna 2016 liikevaihto Skandinaviassa pysyi edellisvuoden tasolla ja oli 7 849 tuhatta euroa (7 783). Euromääräinen vähittäismyynti kasvoi 3 prosenttia; vähittäismyynti vertailukelpoisilla valuuttakursseilla nousi 1 prosentin. Tukkumyynti laski euroissa 2 prosenttia ja oli edellisvuoden tasolla vertailukelpoisilla valuuttakursseilla mitattuna.

Vuoden viimeisellä neljänneksellä liikevaihto kasvoi 3 prosenttia ja oli 2 193 tuhatta euroa (2 137). Euromääräinen vähittäismyynti nousi 3 prosenttia; vähittäismyynti vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laski 1 prosentin. Tukkumyynti euroissa kasvoi 2 prosenttia ja vertailukelpoisilla valuuttakursseilla 4 prosenttia.

EMEA

Vuonna 2016 liikevaihto nousi 12 prosenttia ja oli 9 246 tuhatta euroa (8 280). Vähittäismyynti supistui 10 prosenttia, kun taas tukkumyynti kasvoi 14 prosenttia.

Loka-joulukuussa liikevaihto nousi 10 prosenttia 2 475 tuhanteen euroon (2 256). Vähittäismyynti laski 20 prosenttia, kun taas tukkumyynti kasvoi 14 prosenttia.

Pohjois-Amerikka

Vuonna 2016 liikevaihto Pohjois-Amerikassa laski 14 prosenttia 7 912 tuhanteen euroon (9 227). Vähittäismyynti väheni 11 prosenttia ja tukkumyynti 9 prosenttia. Vähittäismyynnin laskuun vaikuttivat osaltaan vertailuvuoden ensimmäisen neljänneksen lopulla suljetun Beverly Hillsin myymälän myynnin puuttuminen sekä joidenkin myymälöiden, muun muassa New Yorkin lippulaivamyymälän, lähiympäristössä pitkään jatkuneet rakennustyöt. Liikevaihdon laskuun vaikuttivat myös edellisvuonna tuloutetut, vuotta 2016 suuremmat lisenssituotot.

Loka-joulukuussa liikevaihto Pohjois-Amerikassa laski 24 prosenttia ja oli 2 026 tuhatta euroa (2 666). Vähittäismyynti väheni 18 prosenttia ja tukkumyynti 33 prosenttia. Vähittäismyynnin laskuun vaikuttivat osaltaan New Yorkin lippulaivamyymälän lähiympäristössä jatkuneet rakennustyöt, jotka vähensivät kävijämääriä. Lisäksi edellisvuoden vastaavan kauden myyntiä paransi vanhojen varastojen tyhjennyskampanja. Tukkumyynnin lasku johtui valtaosin tukkumyyntisopimuksissa tapahtuneista muutoksista.

Aasian-Tyynenmeren alue

Vuonna 2016 liikevaihto Aasian-Tyynenmeren alueella kasvoi 7 prosenttia 18 837 tuhanteen euroon (17 672). Tukkumyynti parani 6 prosenttia. Markkina-alueen merkittävimmässä maassa Japanissa myynti nousi 6 prosenttia, ja myös muissa maissa kehitys oli enimmäkseen positiivista. Vähittäismyynti (Australia) kasvoi 10 prosenttia pääosin vuonna 2015 ja 2016 avattujen myymälöiden tuoman lisämyynnin ansiosta. Vertailukelpoisten myymälöiden myynti Australiassa laski sekä euroissa että myyntivaluutassa mitattuna 3 prosenttia.

Loka-joulukuussa liikevaihto nousi 11 prosenttia ja oli 4 962 tuhatta euroa (4 481). Tukkumyynti kasvoi 14 prosenttia, kun taas vähittäismyynti (Australia) oli edellisvuoden vastaavan kauden tasolla. Vertailukelpoisten myymälöiden myynti Australiassa laski euroissa 9 prosenttia ja myyntivaluutassa mitattuna 12 prosenttia. Lasku johtui osittain Sydneyn-myymälän alentuneista kävijämääristä.

TALOUDELLINEN TULOS

Vuonna 2016 konsernin liikevoitto kasvoi verrattuna edellisvuoteen ja oli 5 249 tuhatta euroa (1 542), johon sisältyy 847 tuhannen euron suuruinen uudelleenjärjestelykulu. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 6 096 tuhatta euroa (1 542). Liikevoittoa paransi alentunut kustannustaso mukaan lukien vertailuvuotta pienemmät markkinointikulut. Lisäksi liikevoittoa kohensivat vähittäis- ja tukkumyynnin kasvu Suomessa sekä tukkumyynnin nousu EMEA:n ja Aasian-Tyynenmeren markkina-alueilla. Suomessa tukkumyynnin kasvu johtui vuoden jälkimmäiselle puoliskolle ajoittuneista kertaluontoisista kampanjatoimituksista. Vertailuvuoden kustannukset sisälsivät Beverly Hillsin myymälän sulkemiseen liittyneet merkittävät kulut. Liikevoittoa heikensivät vähittäismyynnin alennusvetoisuus sekä suhteellisen myyntikatteen lasku. Liikevoittoon vaikuttivat heikentävästi myös edellisvuonna tuloutetut Pohjois-Amerikan-lisenssituotot, jotka olivat vuotta 2016 suuremmat.

Loka-joulukuussa konsernin liikevoitto kasvoi vertailukaudesta 1 767 tuhanteen euroon (1 345). Liikevoittoa paransivat tukkumyynnin kertaluontoiset kampanjatoimitukset Suomessa, tukkumyynnin kasvu Aasian-Tyynenmeren alueella sekä alentunut kustannustaso. Liikevoittoa heikensivät vähittäismyynnin lasku Suomessa sekä vähittäis- ja tukkumyynnin lasku Pohjois-Amerikassa.

Markkinointiin käytettiin vuoden 2016 aikana 4 440 tuhatta euroa (5 063) eli 4 prosenttia konsernin liikevaihdosta (5).

Konsernin poistot ja arvonalentumiset olivat yhteensä 4 114 tuhatta euroa (4 511) eli 4 prosenttia liikevaihdosta (5).

Vuonna 2016 liikevoittomarginaali oli 5,3 prosenttia (1,6) ja vertailukelpoinen liikevoittomarginaali 6,1 prosenttia (1,6). Loka-joulukuussa liikevoittomarginaali oli 6,3 prosenttia (4,9).

Nettorahoituskulut olivat 79 tuhatta euroa (247) eli 0 prosenttia liikevaihdosta (0). Nettorahoituseriin kirjattavat valuuttakurssivoitot olivat 144 tuhatta euroa (8).

Vuoden 2016 tulos ennen veroja oli 5 170 tuhatta euroa (1 294). Tulos verojen jälkeen oli
4 032 tuhatta euroa (803) ja tulos osaketta kohden 0,50 euroa (0,10).

TASE

Konsernin tase 31.12.2016 oli 48 493 tuhatta euroa (46 061). Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma oli 28 316 tuhatta euroa (27 129) eli 3,50 euroa osaketta kohden (3,35).

Pitkäaikaiset varat olivat vuoden 2016 lopussa 15 633 tuhatta euroa (17 359).

Vuoden lopussa nettokäyttöpääoma oli 15 277 tuhatta euroa (13 039). Vaihto-omaisuus oli 21 357 tuhatta euroa (18 488).

RAHAVIRTA JA RAHOITUS

Vuonna 2016 liiketoiminnan rahavirta oli 6 125 tuhatta euroa (6 313) eli 0,76 euroa osaketta kohden (0,78). Rahavirta ennen rahoituksen rahavirtoja oli 3 566 tuhatta euroa (3 142).

Loka-joulukuussa liiketoiminnan rahavirta oli 7 732 tuhatta euroa (5 567) eli 0,96 euroa osaketta kohden (0,69). Rahavirta ennen rahoituksen rahavirtoja oli 7 266 tuhatta euroa (4 081).

Konsernin rahoitusvelat olivat vuoden päättyessä 5 979 tuhatta euroa (7 318).

Vuoden lopussa konsernin rahavarat olivat 3 482 tuhatta euroa (4 249). Lisäksi konsernilla oli nostamattomia myönnettyjä lyhyt- ja pitkäaikaisia luottolimiittejä 14 406 tuhatta euroa (15 166).

Konsernin omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 58,5 prosenttia (59,0). Nettovelkaantumisaste (gearing) oli 8,8 prosenttia (11,3).

INVESTOINNIT

Vuonna 2016 konsernin bruttoinvestoinnit olivat 2 721 tuhatta euroa (3 591) eli 3 prosenttia liikevaihdosta (4). Pääosa investoinneista kohdistui yhtiön Helsingin-kangaspainon pesulinjan uusimiseen, tietojärjestelmiin ja myymälöiden rakentamiseen.

HENKILÖSTÖ

Vuonna 2016 henkilöstöä oli keskimäärin 441 (460) ja vuoden lopussa 431 (476), joista 111 (126) työskenteli ulkomailla. Ulkomailla työskentelevien määrä jakautui seuraavasti: Skandinavia 40 (41), EMEA 4 (9), Pohjois-Amerikka 33 (43) ja Aasian-Tyynenmeren alue 34 (33). Omissa myymälöissä henkilöstöä oli vuoden lopussa 254 (248).

VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET

Marimekko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen 2016 päätöksistä on kerrottu pörssitiedotteessa 11.4.2016 sekä osavuosikatsauksessa 12.5.2016.

MUUTOKSET JOHDOSSA JA HALLINTOMALLISSA

Marimekko Oyj:n hallitus päätti 22.2.2016 muuttaa Marimekon hallintomallia, jossa CEO:n ja toimitusjohtajan (President) tehtävät olivat erillisiä. Muutoksen jälkeen toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kaskon rooli on pitänyt sisällään myös CEO-tehtävät, joihin kuuluvat muun muassa vastuu Marimekon strategian kehittämisestä ja toimeenpanosta yhdessä johtoryhmän kanssa sekä yhtiön talous- ja rahoitusasioiden ja sidosryhmäsuhteiden hoitaminen. Tiina Alahuhta-Kasko on toiminut Marimekon toimitusjohtajana 9.4.2015 lähtien. Mika Ihamuotila jatkaa yhtiön palveluksessa päätoimisen johtajasopimuksensa nojalla. Marimekon varsinaisessa yhtiökokouksessa hänet valittiin hallituksen jäseneksi, ja hallitus valitsi hänet keskuudestaan puheenjohtajaksi. Tämän jälkeen hänen asemansa on ollut hallituksen päätoiminen puheenjohtaja. Muutokset astuivat voimaan 11.4.2016 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen.

Tuotejohtaja Niina Nenonen lopetti 15.3.2016 johtoryhmän jäsenenä; hän jatkaa yhtiössä strategisesti tärkeiden, etenkin Aasiaan painottuvien partnerimarkkinoiden myynnistä vastaavana johtajana (Head of Global Partner Sales). Markkinointijohtaja ja johtoryhmän jäsen Lasse Lindqvist lopetti tehtävässään 15.6.2016. Yhtiön uutena markkinointijohtajana (CMO) ja johtoryhmän jäsenenä aloitti Päivi Paltola 30.1.2017. Lisäksi yhtiön uudeksi henkilöstöjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi on nimitetty Tanya Strohmayer, joka aloittaa tehtävässään 10.2.2017.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2016 on luettavissa yhtiön kotisivuilla company.marimekko.fi kohdassa Sijoittajat/Hallinto/Hallinnointiperiaatteet.

OSAKE JA OSAKKEENOMISTAJAT

Osakepääoma ja osakkeiden määrä

Vuoden 2016 päättyessä yhtiön kaupparekisteriin merkitty täysin maksettu osakepääoma oli 8 040 000 euroa ja osakkeiden lukumäärä 8 089 610 kappaletta.

Osakeomistus

Vuoden 2016 lopussa Marimekolla oli arvo-osuusrekisterin mukaan 7 270 osakkeenomistajaa (7 084). Osakkeista 10,5 prosenttia oli hallintarekisteröityjen ja ulkomaisten omistajien omistuksessa (20,1).

Tiedot suurimmista osakkeenomistajista löytyvät yhtiön verkkosivuilta company.marimekko.fi kohdasta Sijoittajat/Osaketieto/Osakkeenomistajat.

Osakkeiden vaihto ja yhtiön markkina-arvo

Vuonna 2016 Marimekon osakkeita vaihdettiin yhteensä 2 112 657 kappaletta eli 26,1 prosenttia yhtiön koko osakekannasta. Osakkeiden yhteenlaskettu vaihtoarvo oli 16 917 306 euroa. Osakkeen alin kurssi oli 6,06 euroa, ylin 9,73 euroa ja keskikurssi 8,01 euroa. Vuoden 2016 lopussa osakkeen päätöskurssi oli 9,48 euroa. Yhtiön markkina-arvo 31.12.2016 oli 76 689 503 euroa (67 143 763).

Liputukset

Oy Moomin Characters Ltd:n osuus Marimekko Oyj:n osakkeista ja äänistä nousi yli viiden prosentin osakekaupalla, joka tehtiin 27.4.2016. Oy Moomin Characters Ltd. omisti kaupan jälkeen 585 000 Marimekko Oyj:n osaketta, mikä vastaa 7,23 prosenttia yhtiön osake- ja äänimäärästä.

Semerca Investments S.A:n osuus Marimekko Oyj:n osakkeista ja äänistä alitti sekä kymmenen että viiden prosentin liputusrajat osakekaupalla, joka tehtiin 27.4.2016. Semerca Investments S.A. omisti kaupan jälkeen 400 377 Marimekko Oyj:n osaketta, mikä vastaa 4,95 prosenttia yhtiön osake- ja äänimäärästä.

Valtuutukset

Vuoden päättyessä hallituksella ei ollut voimassa olevia valtuuksia osakeanteihin, ei optio- eikä vaihtovelkakirjalainoihin eikä omien osakkeiden ostoon tai luovuttamiseen. Yhtiö ei omista omia osakkeitaan.

MERKITTÄVIMMÄT RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Maailmantalouden suhdanteet ja epävarmuustekijät vaikuttavat kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja ostovoimaan kaikilla yhtiön markkina-alueilla. Lähiajan merkittävimmät strategiset riskit liittyvät kuluttajien luottamuksen kehitykseen ja yleiseen talouskehitykseen etenkin Suomessa ja Japanissa, jotka ovat yhtiön merkittävimmät yksittäiset toimintamaat.

Lähiajan strategisia riskejä ovat myös yhtiön designin, mallistojen painopisteiden, tuotevalikoiman ja tuotteiden hinnoittelun muutoksiin liittyvät riskit sekä vähittäiskaupan digitalisoitumisen mukanaan tuoma lisääntynyt kilpailu. Yhtiön kyvyllä suunnitella, kehittää ja kaupallistaa uusia kuluttajien odotuksia vastaavia tuotteita ja samanaikaisesti varmistaa tuotannon, hankinnan ja logistiikan tehokkuus on vaikutusta yhtiön myyntiin ja kannattavuuteen. Kansainvälinen verkkokauppa lisää kuluttajille tarjolla olevia vaihtoehtoja, ja monikanavaisuuden merkitys vähittäiskaupassa on entistä suurempi. Kilpailukyvyn vahvistaminen nopeasti muuttuvassa ja digitalisaation mullistamassa toimintaympäristössä edellyttää ketteryyttä, tehokkuutta ja jatkuvaa toimintojen uudelleenarviointia.

Marimekon tuotteiden jakelua laajennetaan kaikilla päämarkkina-alueilla. Kasvu perustuu pääasiassa jälleenmyyjäomisteisten Marimekko-myymälöiden ja -shop-in-shopien avaamiseen, verkkokaupan laajentamiseen sekä omien myymälöiden perustamiseen. Muutokset jakelukanavaratkaisuissa voivat vaikuttaa yhtiön myyntiin ja kannattavuuteen. Oman myymäläverkoston laajentaminen ja kansainvälisen verkkokaupan rakentaminen ovat kasvattaneet yhtiön investointeja, liikepaikkojen vuokravastuita ja varastoja sekä yhtiön kiinteitä kuluja. Myös merkittäviin yhteistyösopimuksiin, kumppanivalintoihin ja myymälöiden vuokrasopimuksiin Suomessa ja ulkomailla liittyy riskejä.

Aineettomilla oikeuksilla on keskeinen rooli yhtiön menestyksessä, ja yhtiön kyvyllä hallinnoida näitä oikeuksia voi olla vaikutusta yhtiön arvoon ja maineeseen. Aineettomien oikeuksien hallintaan liittyvät myös keskeisesti freelancesuunnittelijoiden kanssa solmitut yhteistyösopimukset ja sopimusten perusteella maksettavat palkkiot.

Yhtiön operatiivisista riskeistä korostuvat uudistustyön ja kansainvälistymisen hallintaan ja onnistumiseen, hankinta- ja logistiikkaprosessien ja tietojärjestelmien toimintavarmuuteen ja luotettavuuteen sekä raaka-aineiden ja muiden hankintahintojen muutoksiin liittyvät riskit. Yhtiö käyttää tuotteidensa valmistukseen pääasiassa alihankkijoita. Valmistukseen liittyvistä vastuullisuusnäkökohdista erityisesti hankintaketjulla ja sen läpinäkyvyyden lisäämisellä on kasvava merkitys asiakkaille. Tavaratoimitusten viiveet tai häiriöt ja tuotteiden laatuvaihtelut voivat haitata liiketoimintaa. Tuotteiden jakelun laajentuessa ja toiminnan monipuolistuessa myös varastojen hallintaan liittyvät riskit kasvavat. Koska Marimekko on pieni yhtiö, meneillään olevat uudistus- ja kehityshankkeet lisäävät avainhenkilöriskejä.

Yhtiön taloudellisista riskeistä myynnin rakenteeseen, tuotannontekijöiden hintakehitykseen, kustannusrakenteen muutokseen, valuuttakurssimuutoksiin (erityisesti Yhdysvaltain dollari, Ruotsin kruunu ja Australian dollari), verotukseen ja asiakkaiden maksuvalmiuteen liittyvillä riskeillä voi olla vaikutusta yhtiön taloudelliseen tilaan.

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA

Marimekon tuotesuunnittelu- ja kehityskustannukset liittyvät mallistosuunnitteluun. Suunnittelukustannukset kirjataan kuluihin.

VASTUULLISUUS

Vastuullisuus on osa Marimekon arvoja ja mukana kaikessa yhtiön toiminnassa. Yhtiö keskittyy vastuullisuustyössään erityisesti kestävään suunnitteluun sekä toimitusketjun vastuullisuuden varmistamiseen ja läpinäkyvyyden lisäämiseen. Yhtiöllä on yhteiset toimintaohjeet (Code of Conduct), jotka määrittävät kaikkien työntekijöiden ja johdon tavan toimia. Myös Marimekon toimittajakumppaneiden on sitouduttava noudattamaan heille laadittuja toimintaohjeita, jotka sisältävät muun muassa kiellon lapsi- ja pakkotyövoiman käytöstä.

Marimekko julkaisi vuonna 2016 uuden, vuoteen 2020 ulottuvan vastuullisuusstrategian, jonka keskeisiä teemoja ovat kestävä ja ajaton design, sidosryhmien osallistaminen, vastuullinen hankintaketju, resurssitehokkuus sekä ympäristöstä ja henkilöstöstä huolehtiminen. Seuraavina vuosina yhtiö keskittyy toimitusketjun läpinäkyvyyden parantamisen ohella vastuullisemman puuvillan ja muiden vastuullisempien raaka-aineiden osuuden kasvattamiseen tuotteissaan.

Marimekko julkaisee vuosittain vastuullisuuskatsauksen, joka on luettavissa yhtiön kotisivuilla company.marimekko.fi kohdassa Vastuullisuus/Vastuullisuuskatsaus. Raportoinnin lähtökohtana on GRI G4 -ohjeiston ”core”-taso. Seuraava katsaus ilmestyy keväällä 2017.

MARKKINANÄKYMÄT JA KASVUTAVOITTEET 2017

Maailmantaloudessa yleisen epävarmuuden ennakoidaan jatkuvan, ja kulutuskysynnän arvioitu kehitys vaihtelee Marimekon markkina-alueilla. Jälleenmyyjät ovat varovaisia lisäostoissaan ja uusien tavarantoimittajien valinnoissa, minkä ennakoidaan heijastuvan Marimekon tukkumyyntiin myös vuonna 2017.

Marimekolle tärkeä kotimarkkina Suomi edustaa noin puolta yhtiön liikevaihdosta. Vähittäiskaupassa on nähtävissä aiempaa myönteisempi vire, ja kehityksen ennakoidaan olevan maltillista. Kertaluontoiset kampanjatoimitukset vaikuttivat positiivisesti yhtiön myyntiin vuonna 2016, mutta vuodelle 2017 ei vastaavan suuruisia toimituksia ole tiedossa. Suomessa Marimekon myynnin ilman kertaluontoisia kampanjatuloja odotetaan olevan suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2016.

Aasian-Tyynenmeren alue on Marimekon toiseksi suurin markkina, ja sillä on tärkeä rooli yhtiön kansainvälistymisessä. Japani on Marimekolle selvästi merkittävin maa tällä alueella; muiden maiden yhteenlaskettu osuus yhtiön liikevaihdosta on vielä suhteellisen pieni, koska toiminta näissä maissa on melko alkuvaiheessa. Japanissa on jo varsin kattava Marimekko-myymälöiden verkosto ja uusia myymälöitä avataan muutaman myymälän vuosivauhdilla. Myyntiä tuetaan myymälöiden toimintaa kehittämällä ja tuotevalikoimaa optimoimalla. Alkaneena vuonna myynnin Aasian-Tyynenmeren alueella arvioidaan pysyvän suunnilleen edellisvuoden tasolla. Suurin osa vuonna 2017 avattavista Marimekko-myymälöistä ja -shop-in-shopeista sijoittuu Aasian-Tyynenmeren alueelle, ja yhtiö näkee kasvavaa kysyntää tuotteilleen tällä alueella etenkin pidemmällä aikavälillä. Australiassa näkymien ennakoidaan jatkuvan positiivisina.

Vuonna 2017 laajentumisen pääpaino säilyy jälleenmyyjävetoisten Marimekko-myymälöiden avauksissa. Tavoitteena on avata noin 10 - 20 uutta Marimekko-myymälää ja -shop-in-shopia. Valtaosa uusista myymälöistä on shop-in-shopeja. Lisäksi yhtiö jatkaa viime vuosina avattujen Marimekko-myymälöiden toiminnan kehittämistä. Oman verkkokaupan ja muiden verkkomyyntikanavien odotetaan jatkavan kasvuaan.

Pohjoisamerikkalaisen yrityksen kanssa solmitun lisenssisopimuksen myötä Pohjois-Amerikan-lisenssituottojen arvioidaan kasvavan hieman.

Vuoden 2017 markkinointikustannusten ennakoidaan olevan suuremmat kuin vuonna 2016 (4,4 miljoonaa euroa). Kokonaisinvestointien arvioidaan olevan noin 2 miljoonaa euroa (2,7).

TALOUDELLINEN OHJEISTUS VUODEKSI 2017

Marimekko-konsernin liikevaihdon ja vertailukelpoisen liikevoiton arvioidaan vuonna 2017 olevan samalla tasolla kuin edellisvuonna.

HALLITUKSEN EHDOTUS TILIVUODELTA 2016 MAKSETTAVAKSI OSINGOKSI

Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2016 olivat 17 482 078,62 euroa; tilikauden voitto oli 5 576 900,81 euroa. Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2016 maksetaan osinkoa 0,40 euroa osakkeelta. Hallitus ehdottaa osingonmaksun täsmäytyspäiväksi 10.4.2017 ja osingon maksupäiväksi 19.4.2017. Vuodelta 2015 maksettiin osinkoa 0,35 euroa osaketta kohden eli yhteensä 2 831 363,50 euroa.


Helsingissä 8. helmikuuta 2017

Marimekko Oyj
Hallitus


TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2016: TAULUKKO-OSA

Tilinpäätöstiedotteessa esitetyt tiedot ovat tilintarkastamattomia. Tuhansiksi euroiksi pyöristettyjen lukujen yhteenlaskuissa saattaa esiintyä pyöristyseroja.

LIITTEET

Laadintaperiaatteet
Konsernituloslaskelma ja laaja tuloslaskelma
Konsernitase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Konsernin tunnuslukuja
Segmenttitiedot
Liikevaihto markkina-alueittain
Liikevaihto tuotelinjoittain
Liikevaihdon ja tuloksen kehitys vuosineljänneksittäin
Tunnuslukujen laskentakaavat

LAADINTAPERIAATTEET

Tämä tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. Marimekko on noudattanut tämän tilinpäätöstiedotteen laatimisessa samoja laatimisperiaatteita kuin vuoden 2015 tilinpäätöksessään mutta kuitenkin siten, että yhtiö on ottanut tilikauden alussa käyttöön tiettyjä uusia ja uudistettuja IFRS-standardeja vuoden 2015 tilinpäätöksessä kuvatulla tavalla. Uusien ja uudistettujen standardien käyttöönotolla ei ole ollut vaikutusta tilikaudella esitettyihin lukuihin.

KONSERNITULOSLASKELMA

   
LAAJA TULOSLASKELMA

   
KONSERNITASE

Konsernilla ei ole vastuita johdannaissopimuksista eikä johdon ja osakkaiden puolesta ole annettu pantteja eikä muita vastuusitoumuksia.

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

TUNNUSLUKUJA

SEGMENTTITIEDOT

 LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN  

Taulukon yksittäiset luvut ja loppusummat on pyöristetty tuhansiksi euroiksi, mistä syystä yhteenlaskuissa saattaa esiintyä pyöristyseroja.

LIIKEVAIHTO TUOTELINJOITTAIN

LIIKEVAIHDON JA TULOKSEN KEHITYS VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA):
Liiketulos - poistot - arvonalentumiset - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Vertailukelpoinen liiketulos:
Liiketulos - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liiketuloksessa

Vertailukelpoinen liiketulosmarginaali, %:
Liiketulos - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liiketuloksessa x 100 / Liikevaihto

Tulos/osake (EPS), euroa:
(Voitto ennen veroja - tuloverot) / Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä (keskimäärin tilikauden aikana)

Oma pääoma/osake, euroa:
Oma pääoma / Osakkeiden lukumäärä 31.12.

Oman pääoman tuotto (ROE), %:
(Voitto ennen veroja - tuloverot) liukuva 12 kk X 100 / Oma pääoma (keskimäärin tilikauden aikana)

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %:
(Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut) liukuva 12 kk X 100 / Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin tilikauden aikana)

Omavaraisuusaste, %:
Oma pääoma X 100 / (Taseen loppusumma - saadut ennakot)

Nettovelkaantumisaste (gearing), %:
Korolliset nettovelat X 100 / Oma pääoma

Nettokäyttöpääoma:
Vaihto-omaisuus + myyntisaamiset ja muut saamiset + tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset - verovelat - lyhytaikaiset varaukset - ostovelat ja muut velat