Saga Furs Oyj
Tilinpäätöstiedote

Tilinpäätöstiedote tilikaudelta 1.11.2015-31.10.2016

Saga Furs Oyj     Tilinpäätöstiedote    25.1.2017     klo 15.00

Saga Furs Oyj:n tappio aiemmin arvioitua pienempi

• Hintatason laskun ja välitetyn nahkamäärän pienenemisen johdosta Saga Furs Oyj:n välitysmyynnin arvo laski tilikaudella 1.11.2015-31.10.2016 47 prosenttia 335 miljoonaan euroon (637 MEUR edellisellä tilikaudella).
• Minkinnahkojen hintataso laski yli 40 prosenttia ja ketunnahkojen yli 50 prosenttia edellisestä tilikaudesta.
• Yhtiö välitti tilikauden aikana 10,5 miljoonaa nahkaa (11,1 miljoonaa edellisellä tilikaudella).
• Konsernin liikevaihto laski edellisestä tilikaudesta 26 prosenttia ja oli 43,0 miljoonaa euroa (58,5 MEUR).
• Konsernin liiketulos painui hintatason voimakkaan laskun ja välitetyn nahkamäärän pienenemisen johdosta selvästi tappiolliseksi ja oli -5,9 miljoonaa euroa (4,4 MEUR voitollinen) liiketoiminnan kulujen selvästä laskusta huolimatta.
• Konsernin nettorahoitustuotot laskivat 41 prosenttia edellisestä tilikaudesta ja olivat 2,9 miljoonaa euroa (5,0 MEUR).  Nettorahoitustuottoja pienensivät nettokorkotuottojen lasku sekä nettotarhaajaluottotappioiden kasvu.
• Konsernin tulos ennen veroja oli 3,0 miljoonaa euroa tappiollinen (9,4 MEUR voitollinen).
• Konsernin osakekohtainen tulos oli -0,68 euroa (2,06 euroa edellisellä tilikaudella).
• Hallitus ehdottaa 27.4.2017 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että tilikauden 1.11.2015-31.10.2016 jakokelpoisista varoista jaetaan osinkona osakkeen­omistajille 0,20 euroa osaketta kohti, yhteensä 720.000 euroa.  Lisäksi hallitus ehdottaa, että hallitus valtuutettaisiin osakeyhtiölain 13 luvun 6 pykälän 2 momentin mukaisesti päättämään enintään 0,30 euron lisäosingosta osaketta kohti, yhteensä 1.080.000 euroa.  Valtuutus olisi voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun.

Laskentaperiaatteet

Tämän tilinpäätöstiedotteen tiedot perustuvat 27.1.2017 klo 16.00 mennessä yhtiön verkkosivuilla www.sagafurs.com julkaistavaan tilintarkastettuun tilinpäätökseen ja hallituksen toiminta­kertomukseen. Tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen.

Liiketoimintakatsaus

Syyskuussa 2015 minkinnahkojen kansainvälinen hintataso romahti Kiinan talouskasvun hidastumisen ja pörssikurssien laskun sekä nahkojen ylitarjonnan seurauksena.   Samat tekijät näkyivät myös sinikettujen myynnissä, ja tarjotut nahat myytiin yhtiön järjestämässä huutokaupassa vain 80-prosenttisesti.

Hintatason laskettua alle tuotantokustannusten tuottajat ympäri maailman päättivät pienentää tuotantoaan ja varsinkin Kiinassa nahkottiin syksyn 2015 aikana huomattavia määriä siitoseläimiä.  Tuotannon pienentäminen ei kuitenkaan kasvattanut tarjontamääriä myyntikaudella 2015/16 tilikauden alussa arvioidulla tavalla, koska tuottajat myös varastoivat nahkoja myydäkseen ne hintatason korjauduttua.  Minkinnahkojen maailmantuotanto on laskenut ketunnahkojen tuotantoa selvästi voimakkaammin, minkä seurauksena minkinnahkojen kysynnän ja tarjonnan arvioitiin tasapainottuvan ketunnahkoja nopeammin.

Syyskuun 2015 voimakas hinnanlasku ja siitä turkiskaupalle koituneet suuret tappiot synnyttivät markkinoille epävarmuuden, joka jatkui alkuvuoteen 2016.  Saga Furs Oyj:n joulukuussa 2015 järjestämässä myyntikauden 2015/16 ensimmäisessä huutokaupassa tarjotuista ketunnahoista myytiin vain kolmannes. Kauden ensimmäisissä kansainvälisissä minkkihuutokaupoissa tammi-helmikuussa 2016 huomattava osa nahoista jäi myymättä hintatason laskiessa alhaisimmalle tasolleen sitten vuoden 2009.  Minkinnahkojen kansainvälinen hintataso vakiintui vasta helmikuun lopussa järjestetyssä kansainvälisessä huutokaupassa, jossa onnistuttiin ensimmäistä kertaa myymään kaikki tarjotut minkinnahat.  Nahkojen hintataso oli kuitenkin puolittunut edellisestä myyntikaudesta.

Saga Furs Oyj:n ensimmäisessä minkkihuutokaupassa maaliskuussa 2016 tarjotut nahat myytiin sataprosenttisesti ja hintataso kääntyi jo lievään nousuun.  Ketunnahkojen markkinatilanteessa epävarmuus sen sijaan jatkui, ja vain reilu puolet tarjotuista nahoista myytiin hintatason painuessa selvästi tuotantokustannusten alapuolelle.  Ketunnahkojen kansainvälinen hintataso muodostui vasta Saga Furs Oyj:n kesäkuussa järjestämässä huutokaupassa, jossa yhtiö sai ensimmäistä kertaa myytyä lähes kaikki tarjoamansa ketunnahat.  Ketunnahkojen hintataso oli kuitenkin puolittunut minkinnahkojen tapaan edellisestä myyntikaudesta.  Positiivista oli kuitenkin hinnanlaskun myötä sinikettuun herännyt kiinnostus muilla markkinoilla: Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Korea ja Japani ostivat selvästi aikaisempaa enemmän siniketunnahkoja. 

Tilikauden 2015/16 sinikettutarjonta osoittautui kuitenkin selvästi kysyntää suuremmaksi, eikä markkinatilanne mahdollistanut kaikkien kesäkuun huutokaupan jälkeen myymättä olevien siniketunnahkojen tarjoamista syyskuussa järjestetyssä tilikauden viimeisessä huutokaupassa, vaan osa nahoista siirtyi tilikaudelle 2016/17.  Kesäkuun huutokaupan alhaisen hintatason myötä laajentunut kiinnostus johti siniketunnahkojen hinnan lievään vahvistumiseen syyskuun huutokaupassa.

Kaudella 2015/16 käynnistettiin strateginen kettuprojekti, jonka tavoitteena on ketunnahkojen kysynnän turvaaminen. Kyseessä on ensivaiheessa kaksi- tai kolmevuotinen hanke, joka rahoitetaan kettu- ja supituottajilta perittävällä erillisellä markkinointimaksulla. Saga Furs vastaa tämän projektin suunnittelusta sekä toteutuksesta ja tarkoituksena on hyödyntää yhtiön eri yksiköiden osaamista ja verkostoja. Projektilla pyritään kasvattamaan ketun kysyntää ja myyntimääriä tukemalla nykyisten asiakkaiden kettuliiketoimintaa sekä lisäämällä ketun käyttöä tekstiiliteollisuuden mallistoissa. Samalla hanke pyrkii kumppaniverkoston laajentamiseen, sekä Aasian/Kiinan että länsimarkkinoilla.

Saga Furs Oyj käynnisti huhtikuun lopulla koko konsernin henkilökuntaa koskeneet yhteistoimintaneuvottelut, koska maaliskuun huutokaupan välitysmyynnin arvo oli pudonnut alle puoleen edellisen myyntikauden vastaavasta huutokaupasta ja yhtiö arvioi markkinatilanteen jatkuvan haasteellisena kunnes kansainvälinen ylituotantotilanne on purkautunut niin minkin- kuin ketunnahkojen osalta.  Tavoitteena oli uudistaa organisaatiorakennetta, tehostaa toimintaa ja säästää henkilöstökustannuksissa koko konsernissa, kansainvälinen organisaatio mukaan lukien, vuositasolla noin miljoona euroa.  Neuvottelujen perusteella säästötavoite saavutettiin ja päätökset vaikuttivat 17 henkilön työ- tai sopimussuhteeseen koko konsernissa.  Toimenpiteiden säästövaikutus toteutuu täysimääräisenä 1.11.2016 alkavalla tilikaudella.  Päättyneellä tilikaudella säästöä syntyi valtaosan kotimaisesta henkilöstöstä vaihdettua lomarahansa vapaaksi ja ulkomaisen henkilöstön ottaessa palkatonta vapaata.  Päättynyt tilikausi oli myös ensimmäinen, jolloin pitkään yhtiön palveluksessa olleita jäi suuremmassa määrin eläkkeelle.

Konserni luopui tilikauden aikana sellaisesta tappiollisesta liiketoiminnastaan, jonka ei katsottu olevan välttämätöntä konsernin pääliiketoiminnan kannalta.  Tilikauden aikana ei enää myyty kettunahkontapalveluja.  Siitoseläinvälitystä harjoittava Lumi Mink Oy keskeytti oman siitoseläinten kasvatuksensa ja päätti muuttaa tarhansa toistaiseksi puhtaaksi karanteenitarhaksi.  Siitoseläinten välitystä suomalaisen minkkituotannon laadun parantamiseksi jatketaan tältä pohjalta.

Nahkojen hintatason romahtaminen syyskuussa 2015 hidasti voimakkaasti myyntikaudella 2014/15 myytyjen mutta vielä maksamatta olevien nahkojen lunastuksia ja laivauksia.  Tämän seurauksena yhtiön varastoissa oli tilikauden 2015/16 alussa ennätysmäärä nahkoja jo ennen uuden nahkatuotannon keräilyn aloittamista.  Joulu- ja maaliskuun huutokauppojen myyntitulokset johtivat entistä suurempaan varastotilojen tarpeeseen.  Päättyneen tilikauden aikana yhtiö joutui vuokraamaan lisää varastotiloja, mikä lisäsi oleellisesti yhtiön tilakustannuksia. 

Nahkojen hintatason puolittumisen aiheuttamat suuret tappiot nahkoja yhtiöltä ostaneille asiakkaille vaikeuttivat huomattavasti maksun saantia myyntikaudella 2014/15 myydyille nahoille.  Myyntisaamiset aiemmilta tilikausilta olivat koko tilikauden ajan selvästi edellistilikautta korkeammat.  Hinnan laskun seurauksena yhtiön merkittävä ja pitkäaikainen ostaja-asiakas ajautui maksukyvyttömyyteen.  Tämän johdosta yhtiö kirjasi huomattavan luottotappion, sillä nahkojen arvonalentuminen ylitti asiakkaalta saatujen vakuuksien arvon.  Vakuutena olevat nahat on arvostettu markkinahintaan, mutta niitä ei ole vielä realisoitu.

Myyntiyhteistyö pohjoisamerikkalaisen American Legend -huutokauppayhtiön kanssa päättyy myyntikauden 2016/17 jälkeen.  Hyödyntääkseen yhtiön myyntiyhteistyön myötä parantunutta tunnettuutta Pohjois-Amerikan markkinoilla yhtiö päätti aloittaa tilikaudella 2016/2017 minkkikeräilyn Pohjois-Amerikassa, jossa tuotanto on erittäin korkealaatuista.  Tämän arvioidaan lisäävän yhtiön valikoimien monipuolisuutta ja parantavan yhtiön kilpailukykyä muihin huutokauppayhtiöihin nähden.

Tilikauden aikana päivitettiin konsernin viestintä- ja tuottajapalvelustrategiat.  Yhtiön tavoitteena on vahvistaa yhtiön johtavaa asemaa vastuullisena toimijana muun muassa tilasertifiointiin ja nahkojen jäljitettävyyteen perustuen.  Päättyneen tilikauden aikana neuvoteltiin eläinten hyvinvointia mittaavan WelFur-järjestelmän käyttöönottamisesta kaikissa Euroopan tärkeimmissä turkistuotantomaissa.  WelFur-järjestelmää on kehitetty seitsemässä eurooppalaisessa yliopistossa tieteelliseksi mittaristoksi turkiseläinten hyvinvoinnille.  WelFur-järjestelmä tulee osaksi Sagan markkinoimaa suomalaisiin standardeihin perustuvaa tilasertifiointia.  Pyrkimyksenä on, että siirtymäajan jälkeen tilikaudella 2019/20 yhtiö yhteislajittelee vain sertifioiduilta turkistiloilta peräisin olevia nahkoja.

Yhtiö solmi marraskuussa strategisen yhteistyösopimuksen DHL Global Forwarding:in kanssa pyrkimyksenä kehittää ja parantaa erityisesti kiinalaisille asiakkaille tarjottavia logistisia palveluja.  Yhteistyö tarjoaa myös mahdollisuuden nahkojen lyhytaikaiseen varastointiin niiden kannalta optimaalisissa olosuhteissa Kiinassa.  Yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin ja saanut positiivista palautetta asiakaskunnan keskuudessa.

Välitysmyynti tilikaudella 1.11.2015 – 31.10.2016

Puolivuosikaudella 1.5.-31.10.2016

Saga Furs Oyj järjesti tilikauden kolmannen huutokaupan 8.-17. kesäkuuta 2016 yhdessä pohjoisamerikkalaisen American Legend -huutokauppaliikkeen kanssa. Huutokauppaa käytiin pitkälti Kiinan vedossa, ja välitysmyynnin arvoksi muodostui lähes 126 miljoonaa euroa (220 MEUR edellisvuoden vastaavassa huutokaupassa). Huutokauppaan osallistui yli 600 ostajaa, ja siinä välitettiin 2,9 miljoonaa minkinnahkaa (3,3 miljoonaa), 830.000 ketunnahkaa (650.000), 29.000 suomensupinnahkaa (31.000) ja 24.000 karakul-lampaannahkaa (34.000).

Tilikauden viimeinen huutokauppa alkoi 18. syyskuuta ja päättyi 23. syyskuuta. Huutokaupassa välitettiin yhteensä 1,3 miljoonaa minkinnahkaa (1,1 miljoonaa), 730.000 ketunnahkaa (460.000), 100.000 karakul-lampaannahkaa (51.000) ja 32.000 suomensupinnahkaa (35.000). Huutokaupan tarjonta poikkesi kauden muista huutokaupoista siten, että huomattava osa valikoimista koostui heikompilaatuisista nahoista.  Huutokauppaan osallistui lähes 500 ostajaa kaikilta markkina-alueilta.  Ketunnahkojen hintataso kääntyi huutokaupassa lievään nousuun, ja välitysmyynnin arvoksi muodostui 69 miljoonaa euroa (56 MEUR syyskuussa 2015).

Tilikaudella 1.11.2015-31.10.2016

Saga Furs Oyj järjesti tilikauden aikana neljä huutokauppaa ja välitti 7,9 miljoonaa minkinnahkaa (8,6 miljoonaa edellisellä tilikaudella).  Näistä 96 prosenttia kuului Saga-valikoimiin.  Yhtiö myi omina lajitelminaan 340.000 itäeurooppalaista minkinnahkaa (420.000).  Ketunnahkoja välitettiin 2,2 miljoonaa (2,1 milj.), afganistanilaisia karakul-lampaannahkoja 280.000 (280.000) ja suomensupinnahkoja 150.000 (130.000).

Koko tilikauden aikana välitetty nahkamäärä laski 6 prosenttia edellisestä tilikaudesta ja oli 10,5 miljoonaa nahkaa (11,1 milj.).  Hintatason laskun ja välitetyn nahkamäärän pienemisen johdosta välitysmyynnin arvo laski 47 prosenttia edellisestä tilikaudesta 335 miljoonaan euroon (637 MEUR).

Myynnin arvo jakautui huutokaupoittain seuraavasti:

Liikevaihto

Puolivuosikaudella 1.5.-31.10.2016

Konsernin välitysmyynnin arvo laski tilikauden jälkimmäisellä puolivuosikaudella 29 prosenttia edellisestä vastaavasta puolivuosikaudesta 197,4 miljoonaan euroon nahkojen hintatason laskun johdosta.  Konsernin liikevaihto laski 4 prosenttia ja oli 24,7 miljoonaa euroa (25,6 MEUR).

Tilikaudella 1.11.2015-31.10.2016

Konsernin liikevaihto laski edellisestä tilikaudesta 26 prosenttia ja oli 43,0 miljoonaa euroa (58,5 MEUR).  Valtaosa liikevaihdosta, 88 prosenttia (89 %) oli nahkojen välityksestä perittyjä välityspalkkioita.  Tuottajilta perittyjen välityspalkkioiden osuus oli 32 prosenttia (23 %) ja ostajilta perittyjen osuus 53 prosenttia (65 %) konsernin liikevaihdosta.  Loppu koostui muun muassa nahkontapalvelujen ja siitoseläinten myynnistä tuottajille sekä ravintola- ja kongressipalvelujen myynnistä.  Kotimaisilta asiakkailta, sekä tuottajilta että ostajilta, perittyjen välityspalkkioiden osuus oli 21 prosenttia (12 %) ja ulkomaisilta asiakkailta perittyjen välityspalkkioiden osuus 64 prosenttia (76 %).  Liikevaihdosta 9 prosenttia kertyi tilikauden ensimmäisen kvartaalin aikana, 33 prosenttia toisen kvartaalin aikana, 34 prosenttia kolmannen kvartaalin aikana ja 23 prosenttia tilikauden viimeisen kvartaalin aikana. 

Taloudellinen asema ja tulos

Puolivuosikaudella 1.5.-31.10.2016

Liiketoiminnan muut tuotot olivat tilikauden jälkimmäisellä puolivuosikaudella 500.000 euroa (290.000 euroa).  Liiketoiminnan kulut laskivat edellisestä vastaavasta puolivuosikaudesta 19 prosenttia ja olivat 20,1 miljoonaa euroa (24,8 MEUR).  Konsernin liiketulos nousi 5,1 miljoonaan euroon (1,1 MEUR).  Nettorahoitustuotot laskivat edellisestä vastaavasta puolivuosikaudesta 16 prosenttia ja olivat 1,4 miljoonaa euroa (1,6 MEUR).  Tilikauden jälkimmäisen puolivuosikauden tulos ennen veroja oli 6,4 miljoonaa euroa (2,8 MEUR).  Osakekohtainen tulos oli tilikauden jälkimmäisellä puolivuosikaudella 1,95 euroa (0,65 euroa) ja oman pääoman tuotto 8,3 prosenttia (2,5 %).

Tilikaudella 1.11.2015-31.10.2016

Liiketoiminnan 1,2 miljoonan euron muihin tuottoihin sisältyy päättyneellä tilikaudella myytävissä olevista sijoituksista saatuja myyntivoittoja 560.000 euroa sekä palautuneita ostajaluottotappioita 330.000 euroa (500.000 euroa edellisellä tilikaudella).

Liiketoiminnan kulut laskivat edellisestä tilikaudesta 9 prosenttia 50,1 miljoonaan euroon (55,0 MEUR).  Kuluista 30 prosenttia kertyi tilikauden ensimmäisen kvartaalin aikana, 30 prosenttia toisen kvartaalin, 21 prosenttia kolmannen kvartaalin ja 19 prosenttia tilikauden viimeisen kvartaalin aikana.  Liiketoiminnan kuluihin sisältyy yhtiön ostajasaamisista kirjaamia luottotappioita 1,9 miljoonaa euroa (edellisellä tilikaudella 1,6 MEUR).  Valtaosa luottotappioista syntyi erään yhtiön merkittävän ja pitkäaikaisen ostaja-asiakkaan ajauduttua hintojen laskun seurauksena maksukyvyttömyyteen, ja nahkojen arvonalentuminen ylitti asiakkaalta saatujen vakuuksien arvon.  Vakuutena olevat nahat on arvostettu markkinahintaan, mutta niitä ei ole vielä realisoitu.  Liiketoiminnan kuluista 39 prosenttia koostuu henkilöstökuluista ja 44 prosenttia liiketoiminnan muista kuluista.  Henkilöstökulut laskivat 7 prosenttia edellisestä tilikaudesta ja olivat 19,8 miljoonaa euroa (21,4 MEUR).  Päättyneellä tilikaudella henkilökunnan vuosipalkkiojärjestelmän tavoitteet eivät täyttyneet eikä palkkioita makseta.  Keskimääräinen henkilö­kunnan määrä säilyi edellistilikauden tasolla. Tilikaudella vastaanotetut ja lajitellut minkinnahkojen määrät laskivat vuoden takaiseen verrattuna yli 10 prosenttia, ketunnahkojen määrät säilyivät edellisvuoden tasolla. Kansainväliseen IFF:n ja Fur Europen kautta tehtävään edun­valvontaan liittyvät kustannukset puolittuivat edellisestä tilikaudesta ja olivat 1,5 miljoonaa euroa (2,9 MEUR). Konsernin liiketulos painui hintatason voimakkaan laskun ja välitetyn nahkamäärän pienenemisen johdosta selvästi tappiolliseksi ja oli -5,9 miljoonaa euroa (4,4 MEUR voitollinen) liiketoiminnan kulujen selvästä laskusta huolimatta.

Konsernin nettorahoitustuotot laskivat 41 prosenttia edellisestä tilikaudesta ja olivat 2,9 miljoonaa euroa (5,0 MEUR).  Nettorahoitustuottoja pienensivät nettokorkotuottojen lasku sekä nettotarhaajaluottotappioiden kasvu.  Nettokorkotuottoja pienensi erityisesti se, että aiemmilta tilikausilta olevat myyntisaamiset olivat edellisestä tilikaudesta poiketen valtaosin korottomia.  Konsernin tulos ennen veroja oli 3,0 miljoonaa euroa tappiollinen (9,4 MEUR voitollinen).

Oman pääoman tuotto oli tilikaudella -2,7 prosenttia (8,0 %) ja osakekohtainen tulos -0,68 euroa (2,06 euroa).  Osakekohtainen oma pääoma oli 24,59 euroa (26,38 euroa).  Konsernin omavaraisuusaste oli 44,8 prosenttia (44,5 %).

Investoinnit

Konsernin bruttoinvestoinnit tilikauden aikana olivat 2,9 miljoonaa euroa (6,6 MEUR) eli 7 prosenttia (11 %) liikevaihdosta.  Investoinneista 50 prosenttia kohdistui emoyhtiön aineettomiin, 43 prosenttia emoyhtiön aineellisiin ja 7 prosenttia tytäryhtiöiden aineellisiin hyödykkeisiin.  Merkittävimmät investoinnit tehtiin erilaisiin web-sovelluksiin sekä lajitteluautomaatioon ja -kalustoon.

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa työskenteli tilikauden aikana keskimäärin 383 henkilöä.  Valtaosa henkilö­­kunnasta työskentelee erilaisissa turkisnahkojen käsittelyyn liittyvissä tehtävissä.

Emoyhtiön ja konsernin henkilöstömäärät olivat seuraavat:

Osakkeiden vaihto ja kurssikehitys

Yhtiön C-sarjan osake on julkisesti noteerattu.  Yhtiö on NASDAQ OMX Helsingin Teollisuuden ja palveluiden sektoriin kuuluva Small Cap -yhtiö.  Osakkeiden vaihto oli tilikaudella yhteensä 7,4 miljoonaa euroa ja 470.000 osaketta eli 18 prosenttia yhtiön C-osakkeista.  Tilikauden ylin päivän päätöskurssi oli 19,24 euroa, alin päivän päätöskurssi 13,47 euroa ja keskikurssi 15,69 euroa.  C-osakkeiden päätöskurssi oli tilikauden lopussa 13,61 euroa, kun se vuotta aiemmin oli 18,19 euroa.  Yhtiön osakekannan markkina-arvo oli tilikauden päättyessä lokakuun lopussa 49,0 miljoonaa euroa (65,5 MEUR).

Yhtiökokous

Saga Furs Oyj:n 21.4.2016 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti yhtiön tilin­päätöksen 31.10.2015 päättyneeltä tilikaudelta ja päätti jakaa osakkeenomistajille osinkona 1,00 euroa/osake eli yhteensä 3.600.000 euroa sekä siirtää 645.000 euroa suhdannerahastoon.  Osinko maksettiin 2.5.2016.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 21.4.2016 yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi päätettiin kahdeksan.  Hallituksen jäseniksi seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka valittiin turkistuottajat Kenneth Ingman, Lasse Joensuu, Jorma Kauppila, Anders Kulp, Pentti Lipsanen, Rainer Sjöholm ja Hannu Sillanpää sekä DHL Kuwaitin entinen toimitusjohtaja Virve Kuusela.  Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymis­kokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajakseen Jorma Kauppilan ja varapuheen­johtajakseen Kenneth Ingmanin.  Varsinainen yhtiökokous päätti, että yhtiön varsinaisena tilintarkastajana jatkaa tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy.  Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Johanna Winqvist-Ilkka.

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Saga Furs Oyj:n toimintaan liittyvät riskit jaotellaan liiketoimintariskeihin, vahinko- ja omaisuus­riskeihin, rahoitusriskeihin sekä operatiivisiin riskeihin. Liiketoimintaympäristön muuttuessa tehtyihin strategiavalintoihin liittyvät riskit kasvavat. Yhtiö pyrkii hallitsemaan ja rajaamaan riskien mahdollisia vaikutuksia. Mikäli riskit kuitenkin toteutuisivat, ne voisivat merkittävästi haitata Saga Furs Oyj:n liiketoimintaa, taloudellista asemaa ja heikentää yhtiön tulosta.

Merkittävimpiä liiketoimintariskejä kuvataan tässä yhteydessä ja erilaisia rahoitusriskejä konsernitilipäätöksen liitetiedoissa kohdassa 25.

Kysyntään ja tarjontaan liittyvät riskit

Voimakkaat suhdannevaihtelut nahkojen hinnoissa sekä se, että Saga Furs Oyj:n sopeutuminen näihin vaihteluihin kestää turkiseläinkasvatuksen vuosirytmistä johtuen vähintään puoli vuotta, ovat merkittäviä riskejä yhtiön taloudellisen toiminnan ja tuloksen kannalta. Suurin osa tilikaudella lajitelluista turkisnahoista tarjotaan kysynnän ajoittumisesta johtuen vasta maalis- ja kesäkuussa järjestettävissä huutokaupoissa, jolloin valtaosa kustannuksista on jo syntynyt.  Heikossa kysyntätilanteessa osa tilikaudella lajitelluista nahoista saattaa myös siirtyä myytäväksi vasta seuraavalla tilikaudella.  Vastaavasti kysyntätilanteen parantuessa osa tilikaudella myytävistä nahoista on saatettu lajitella jo edellisellä tilikaudella.  Valtaosa nahkojen hankinnasta, logistiikasta ja lajittelusta aiheutuvista kuluista rasittaa tulosta sillä tilikaudella, jolla nahat lajitellaan, kun taas myyntituotot tuloutetaan sillä tilikaudella, jolla nahat myydään.

Turkisten kysynnän mahdollinen vähentyminen on yhtiölle selvä riski. Nykyisen suuruisen maailmantuotannon myyminen edellyttää sitä, että muotiteollisuus käyttää turkista aktiivisesti raaka-aineena, kuluttajat haluavat turkispukineita ja -somisteita ja vähittäiskaupan rakenne mahdollistaa näiden ostamisen.  Yhtiö pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan kansainvälisen muotimaailman valintoihin markkinointi- ja tuotekehitystoiminnan avulla. Tavoitteena on, että turkis materiaalina uudistuisi, sen käyttö­tarkoitukset monipuolistuisivat ja se säilyttäisi siten asemansa muotikuvassa ja muotiteollisuuden raaka-aineena.  Turkisten kulutuskysynnän säilyminen tärkeimmillä markkina-alueilla edellyttää sekä turkisten jatkuvaa muotikuvassa näkymistä että ennen kaikkea kuluttajien ostovoiman kasvua ja luottamuksen tulevaisuuteen säilymistä.  Tärkeimmällä markkina-alueella Kiinassa mittavat vähittäiskaupan investoinnit ovat mahdollistaneet turkiskaupan kasvun.  Vähittäiskaupan kiinnostuksen suuntautuminen pois turkiskaupasta vähentäisi kysyntää merkittävästi.

Nahkojen alkuperän ja tuotantotapojen vastuullisuuden ja tuotteiden jäljitettävyyden merkitys on lisääntynyt lyhyen ajan sisällä merkittävästi länsimaisen muotiteollisuuden keskuudessa. Länsimaiset kuluttajat edellyttävät muotiteollisuudelta täydellistä läpinäkyvyyttä, minkä seurauksena muotiteollisuus edellyttää toimittajiltaan kasvavassa määrin jäljitettävyyttä aina yksittäisten nahkojen tuottajiin asti. Tuotannon sertifioinnin merkitys vastuullisen tuotannon mittarina on huomattava. Mikäli muotiteollisuuden odotuksiin ei pystytä vastaamaan, on riski turkisten käytön vähentymisestä muotiteollisuudessa oleellinen.

Kiinasta ja Hongkongista olevien asiakkaiden ostot dominoivat edelleen kansainvälistä turkis­kauppaa.  Turkiskaupassa on meneillään murroskausi, jolloin länsimaisten välittäjien rooli pienenee ja kiinalaiset ostavat yhä enemmän suoraan itse.  Tämän taustalla on sekä sukupolvenvaihdos että Kiinan merkityksen kasvu.  Haasteena on se, että uusilla kiinalaisilla välittäjillä ja ostajilla ei ole takanaan samanlaisia pääomia kuin alalta poistuvilla länsimaisilla ostajilla sekä se, että kiinalaisten ostajien luottokelpoisuuden määrittäminen on huomattavasti vaikeampaa. Kiinalaisten ostajien maksukäyttäytymisestä suurten hinnanlaskujen yhteydessä ei vielä ole paljon kokemusta, mutta tähänastisen kokemuksen perusteella kulttuurierot ovat suuret.

Maailman turkisnahkatuotanto nousi kuluvan vuosikymmenen alkupuolella voimakkaasti.  Tuotannon kasvu oli erityisen nopeaa Kiinassa, missä hallitus tukee kotimaista tuotantoa korkeiden tuontitullien avulla.  Tämän seurauksena Kiina nousikin maailman suurimmaksi minkin- ja ketunnahkojen tuottajaksi.  Kiinan talouskasvun hidastuminen ja Kiinan nykyjohdon voimakas korruption vastainen kampanja ovat lisänneet kiinalaisten kuluttajien epävarmuutta ja vähentäneet erilaisten luksustuotteiden kysyntää. Muiden markkina-alueiden kysynnän kasvu ei ole pystynyt kompensoimaan kysynnän laskua Kiinassa.  Vuosien 2014-2016 hintakehityksen seurauksena kiinalaisen minkkituotannon arvioidaan pienentyneen selvästi ja Tanskan palanneen jälleen maailman suurimmaksi minkinnahkojen tuottajaksi.  Ketunnahkojen tuotannon pienentyminen alkoi vasta 2016.  On epäselvää, onko maailman turkisnahkojen kysynnän ja tarjonnan tasapaino jo saavutettu.

Turkisnahkojen tuotannon keskittyminen suurempiin yksiköihin on merkinnyt Saga Furs Oyj:lle yksittäisten rahoitusriskien kasvua.  Pitkään jatkunut nopea kasvu heikensi joidenkin yksiköiden kykyä kestää suhdannevaihteluita. Tämä on kasvattanut sekä kasvatus- että nahka­ennakko­rahoitukseen liittyviä riskejä.  Päättyneen myyntikauden kannattavuus oli heikko, ja sen seurauksena useita yksiköitä on jo ajautunut likviditeettivaikeuksiin.  Alentuvien rehukustannusten täysipainoinen vaikutus tuntuu vasta vuonna 2017, koska vuoden 2016 rehuraaka-ainesopimuksista neuvoteltiin jo ennen vuoden 2016 hinnanlaskua.  Mikäli eurooppalaisen turkistuotannon kustannus­taso nousisi, jos siltä esimerkiksi edellytettäisiin lainsäädännön muutosten seurauksena merkittäviä lisäinvestointeja, tämä voisi nykyisenkaltaisessa markkinatilanteessa merkittävästi pienentää turkis­tuotantoa Länsi-Euroopassa ja siten myös yhtiön välittämiä nahkamääriä.

Yhtiön kustannuskilpailukykyyn kohdistuu paineita.  Automatisoidessaan toimintojaan yhtiö joutuu investoimaan sekä minkin- että ketunnahkojen lajitteluun, kun kilpailijat ainoastaan minkinnahkojen lajitteluun.  Yhtiön tuottaja-asiakkaiden keskikoko ja yhtiön kotimarkkina minkinnahkojen osalta ovat selvästi kilpailijoita pienemmät.  Yhtiön on kiinnitettävä entistä suurempaa huomiota kustannuksiinsa myytyä nahkaa kohden, jottei se menettäisi kustannuskilpailukykyään.

Syyskuun 2015 kansainvälisissä huutokaupoissa alkanut nahkojen hintojen voimakas lasku tuotti kansainväliselle turkiskaupalle merkittäviä tappioita jo toisen kerran lyhyen ajan sisällä (edellisen kerran kahta myyntikautta aikaisemmin) ja siten kasvattaa yhtiön rahoitusriskejä ostavien asiakkaiden rahoituksessa.  Ostavien asiakkaiden on aiempaa vaikeampaa saada toiminnalleen rahoitusta ja entistä suurempi osa yhtiön myynnistä edellyttää erityyppisiä rahoitusjärjestelyitä.

Valuuttakurssien vaihtelut

Yhdysvaltain dollarin ja siihen sidoksissa olevien valuuttojen heikentyminen sen mukana on riski yhtiön liiketoiminnan kannalta.  Valtaosa Saga Furs Oyj:n myymistä turkisnahoista viedään euro­alueen ulkopuolelle, ja nahkojen maailmanmarkkinahinta määräytyy Yhdys­valtain dollareissa, vaikka yhtiön myyntivaluuttana on euro.   Dollarin vahvistuminen parantaa vastaavasti yhtiön liike­toimintanäkymiä. Valuuttariskien hallintaa selostetaan yksityiskohtaisesti konserni­tilin­päätöksen liitetiedoissa.

Imagoriskit ja poliittiset riskit

Turkiksiin liittyvät imagoriskit ja poliittiset riskit ovat yhtiön kannalta merkittäviä, sillä turkiseläinten kasvatuksen ja turkisnahoilla käytävän kaupan oikeutuksen säilyminen on yhtiön liiketoiminnan edellytys.

Turkiseläinten kasvatukseen liittyvät riskit

Turkiseläinten kasvatuksen oikeutukseen liittyvät riskit ovat pysyneet merkittävinä. Poliittisten päättäjien enemmistö on edelleen myönteinen turkiseläinten kasvatusta kohtaan suurissa tuottajamaissa kuten Suomessa ja Tanskassa. Norjassa ministeriö päätyi asiaa selvitettyään ehdottamaan turkiseläinkasvatukseen liittyvän lainsäädännön tiukentamista tarhauksen kokonaiskiellon sijaan, ja Norjan parlamentti hyväksyi ehdotuksen tammikuussa 2017. Hollannissa vetoomustuomioistuin päätti marraskuussa 2015, että parlamentissa päätetty minkkien kasvatuskielto on lainvoimainen. Hollannin turkistuottajajärjestö valitti päätöksestä korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus vahvisti joulukuussa 2016 vetoomustuomioistuimen päätöksen. Tämän seurauksena kielto astuu voimaan vuonna 2024.  Hollantilaiset turkistuottajat voivat kuitenkin valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen elinkeinon ilman taloudellista korvausta tehtävästä kieltämisestä. Puolassa tehty aloite kettujen ja suomensupien tarhauksen kieltämiseksi ei ole edennyt.

Yhtiön kannalta on olennaista, millainen kuva turkiseläinkasvatuksesta välittyy. Eläin­oikeus­järjestöjen tavoitteena on luoda elinkeinosta negatiivinen kuva, ja lähdekritiikin ulottumattomissa oleva sosiaalinen media antaa siihen entistä paremmat mahdollisuudet. Eurooppalaisten päätöksentekijöiden, jotka eivät tunne alaa, on vaikeaa kyseenalaistaa muun muassa sosiaalisen median kautta välittyvää ja monin paikoin yksipuolista mielikuvaa. Haasteena onkin turvata oikean tiedon saanti poliittisen päätöksenteon pohjaksi.

Saga Furs Oyj:n toimintaa ohjaavissa arvoissa on keskeistä eläinten hyvinvointi. Euroopan turkisalan edunvalvontajärjestö Fur Europe on usean vuoden ajan kehittänyt yhdessä kansallisten järjestöjen ja turkiseläintutkimusta harjoittavien yliopistojen kanssa eläinten hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävää WelFur-protokollaa, jonka on tarkoitus tulla käyttöön kaikissa eurooppalaisissa turkistuotantomaissa.  Yhtiö on sopinut Fur Europen kanssa siitä, että sen tuottaja-asiakkaat EU- ja ETA-alueilla pyritään auditoimaan Fur Europen valitseman akreditoidun tarkastusyhteisön toimesta vuosina 2017-2019, jotta yhtiö voisi tarjota yhteislajitelluissa valikoimissaan vain WelFur-sertifioituja nahkoja vuodesta 2020 alkaen.  Eläinten hyvinvoinnin kehittyminen turvaa myös elinkeinon toimintaedellytyksiä tulevaisuudessa.

Suomalainen tilasertifiointiohjelma, jota Saga Furs soveltaa myös muualla Euroopassa, on kansainvälisesti arvostettu laatu- ja johtamisjärjestelmä. Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry (ProFur) ja Saga Furs eivät ainoastaan tukeudu viranomaisvalvontaan, vaan pyrkivät itse aktiivisesti toimimalla varmistamaan eläinten hyvinvoinnin ja ympäristön suojelun toteutumisen turkistuotannossa. Omavalvontaa ja sertifiointijärjestelmää kehitetään jatkuvasti.  Tilasertifioinnin luotettavuuden varmentamisessa on kolmas osapuoli, kansainvälisesti arvostettu DNV GL. Yhtiö on myyntikaudesta 2014-2015 alkaen vastaanottanut suomensupin- ja ketunnahkoja ainoastaan sertifioiduilta tiloilta.  Tarkoituksena on yhdessä ProFurin kanssa kehittää tilasertifiointiohjelmaa siten, että WelFur integroituu osaksi sitä.

Turkisnahoilla käytävään kauppaan liittyvät riskit

Yhä suurempi joukko muotialan yrityksiä pyrkii käyttämään mallistoissaan vain sertifioiduilta tiloilta peräisin olevia turkisnahkoja.  Nämä yritykset näkevät turkisnahat merkittäväksi osaksi muotiteollisuutta, mutta haluavat samalla varmistaa eläinten hyvinvoinnin ja siten nahkojen käytön eettisyyden.  Uskottava ja sanktioitu tilasertifiointiohjelma on edellytys tälle.

Turkisnahkojen markkina-alueet ovat suurelta osin sellaisia, joissa kaupankäyntitavat, hallinto ja määräykset poikkeavat EU:sta ja Yhdysvalloista. Erityisesti tämä koskee Kiinaa ja Venäjää, joissa muutokset ovat myös vaikeasti ennakoitavissa.  Saga Furs Oyj pyrkii pienentämään kaupankäyntiin liittyviä rajoitteita ja riskejä yhteistyössä muun muassa IFF:n kanssa.

Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen

Tilikauden 2016-2017 ensimmäinen huutokauppa järjestettiin 20.-21. joulukuuta 2016.  Huutokaupassa tarjottiin 330.000 ketunnahkaa (330.000), 31.000 suomensupinnahkaa (31.000) ja 220.000 (280.000) afganistanilaista karakul-lampaannahkaa.  Aiemmista tilikausista poiketen huutokaupassa tarjotut ketunnahat olivat pääosin edellisellä tilikaudella lajiteltuja, mutta myymättä jääneitä nahkoja.  Minkinnahat tarjotaan edellisen tilikauden tapaan ensimmäisen kerran vasta maaliskuun huutokaupassa.  Luottamuksen palautuminen ketunnahkojen markkinoille näkyi huutokaupan tuloksissa. Huutokaupassa tarjotut ketun- ja supinnahat myytiin sataprosenttisesti.  Tärkeimmän nahkatyypin, siniketunnahkojen hinnat nousivat 30 prosenttia syyskuun huutokaupasta.  Huutokauppaan osallistui noin 300 asiakasta kaikilta tärkeimmiltä markkina-alueilta.  Ostojen jakautuminen laajalti eri markkina-alueille osoitti, että sertifioidulla suomalaisella ketunnahalla on vahva kysyntä maailman muoti- ja tekstiilimallistoihin.  Huutokaupan kokonaismyynnin arvoksi muodostui 33 miljoonaa euroa (12 MEUR joulukuussa 2015).

Arvio liiketoiminnan kehityksestä alkaneella tilikaudella

Saga Furs Oyj järjestää alkaneella tilikaudella joulukuussa 2016 pidetyn huutokaupan lisäksi huutokaupat 5.-15. maaliskuuta, 6.-16. kesäkuuta ja 17.-22. syyskuuta 2017.  Yhtiön tavoitteena on tarjota koko myyntikauden huutokaupoissa 8,2 miljoonaa minkin-, 2,3 miljoonaa ketun-, 150.000 suomensupin- ja 250.000 karakul-lampaannahkaa.  Maalis- ja kesäkuun huuto­kaupat järjestetään yhdessä pohjoisamerikkalaisten American Legend- ja Fur Harvesters Auction Inc. -huutokauppaliikkeiden kanssa.

Kiinassa turkispukineiden valmistus ja vähittäiskauppa on jatkanut laajentumistaan, ja alalle on tullut lisää toimijoita.  Tämä on kiristänyt kilpailua, ja pukineita on myyty hyvin pienellä katteella.  Markkinat ovat kuitenkin polarisoituneet siten, että muodikkaiden pukineiden vähittäiskauppa on sujunut suhteellisen hyvin.  Talouskasvun hidastuminen on myös näkynyt Kiinassa syksyn vähittäiskaupassa.  Kokonaisuudessaan pukinekaupan volyymin arvioidaan olevan kuitenkin edelliskauden tasolla.  Syyskuun huutokaupoissa saavutettua minkinnahkojen hintatasoa ei missään vaiheessa pystytty täysin viemän pukineiden hintoihin.  Tämä näkyi myös selvästi kauden 2016/17 ensimmäisessä kansainvälisessä minkkihuutokaupassa, jossa hinnat palasivat takaisin lähelle kesäkuussa 2016 järjestettyjen huutokauppojen hintatasoa.

Venäjän taloudellinen tilanne on vakiintunut, öljyn hintataso on noussut ja rupla vahvistunut tämän ansiosta vuoden 2016 aikana viidenneksellä.  Kuluttajien luottamuksen palautuminen ja kahden edellisen vuoden aikana patoutunut kysyntä ovat näkyneet vähittäiskaupassa, joka alkoi kylmän sään ansiosta syksyllä jo kuukautta edellisvuotta aikaisemmin.  Niin edullisten kuin kalliimpienkin pukineiden kauppa on sujunut hyvin.  Turkispukineiden valmistuksen Venäjällä arvioidaan myös kasvavan.

Konsernin nahkakohtaisten kustannusten arvioidaan yt-neuvotteluissa saavutetuista ja muista säästöistä huolimatta nousevan lievästi edellisestä tilikaudesta kettutuotannon supistumisen seurauksena.  Kustannuksiin vaikuttaa myös aiemmilta tilikausilta peräisin olevien maksamattomien nahkojen lisääntynyt varastointi.  Yhdysvaltain dollarin nousevien korkojen arvioidaan vaikuttavan negatiivisesti yhtiön nettorahoitustuottoihin, sillä niitä ei pystyttäne siirtämään täysimääräisesti asiakkailta perittäviin korkoihin.  Arvioiden tekeminen tulevien huutokauppojen myyntituloksista on yhtiön tai muiden huutokauppayhtiöiden tähän mennessä myyntikaudella 2016/17 järjestämien huutokauppojen perusteella ennenaikaista.  Tilikauden tulos riippuu tulevien huutokauppojen myyntituloksista, joiden todennäköistä kehitystä on nykyisessä haastavassa markkinatilanteessa jälleen mahdoton arvioida.

Hallituksen voitonjakoesitys

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat olivat 31.10.2016:

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden 1.11.2015-31.10.2016 jakokelpoisista varoista jaetaan osinkona osakkeen­omistajille 0,20 euroa osaketta kohti, yhteensä 720.000 euroa.  Lisäksi hallitus ehdottaa, että hallitus valtuutettaisiin osakeyhtiölain 13 luvun 6 pykälän 2 momentin mukaisesti päättämään enintään 0,30 euron lisäosingosta osaketta kohti, yhteensä 1.080.000 euroa.  Valtuutus olisi voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun.

Osingon maksupäiväksi ehdotetaan 9.5.2017.

Vantaalla 25. tammikuuta 2017

SAGA FURS OYJ

Hallitus