YIT
Tilinpäätöstiedote

YIT:n tilinpäätöstiedote vuodelta 2012: Liikevoitto kasvoi merkittävästi Kansainvälisissä rakentamispalveluissa – Tase vahvistui

Helsinki, Finland, 2013-02-05 07:00 CET --  

YIT OYJ                 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE                  5.2.2013 KLO 8.00

YIT:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2012:

Liikevoitto kasvoi merkittävästi Kansainvälisissä rakentamispalveluissa – Tase vahvistui

1.10.–31.12.2012: Kaikkien aikojen korkein asuntomyynti Venäjällä viimeisellä neljänneksellä

• Toimialojen liikevoitto loka-joulukuussa laski 11 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 67,5 milj. euroa (10-12/2011: 76,2 milj. e). Kansainvälisissä rakentamispalveluissa liikevoitto kasvoi merkittävästi edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Myös Suomen rakentamispalveluissa liikevoitto kasvoi edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja kannattavuus oli hyvällä tasolla. Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa projektiliiketoiminnassa päättyneiden ja päättymässä olevien hankkeiden kannattavuus oli ennakoitua alhaisempi, ja projektien ennustemuutoksilla oli noin 20 milj. euron negatiivinen tulosvaikutus viimeisen neljänneksen liikevoittoon.
• Toimialojen liikevaihto säilyi vuoden viimeisellä neljänneksellä edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasolla ja oli 1 277,8 milj. euroa (10-12/2011: 1 264,5 milj. e). Liikevaihto kasvoi selvästi Kansainvälisissä rakentamispalveluissa, jossa liikevaihdon kasvua tukivat asuntotuotannon korkea volyymi, ennätyksellinen asuntomyynti Venäjällä sekä selvästi vahvistunut liikevaihto Baltiassa ja Keskisessä Itä-Euroopassa. Suomen rakentamispalveluissa ja Keski-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa liikevaihto pysyi edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasolla, Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa liikevaihto laski.
• Konsernin toimialaraportoinnin mukainen tulos ennen veroja laski 10 prosenttia loka-joulukuussa edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 62,0 milj. euroa (10-12/2011: 68,6 milj. e).
• Konsernin toimialaraportoinnin mukainen osakekohtainen tulos loka-joulukuussa laski 12 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 0,36 euroa (10-12/2011: 0,41 e).

1.1.–31.12.2012: Hyvää kehitystä rakentamispalveluissa

• Toimialojen liikevoitto kasvoi katsauskaudella 3 prosenttia edellisvuodesta ja oli 248,8 milj. euroa (1-12/2011: 240,5 milj. e). Liikevoitto lähes kaksinkertaistui Kansainvälisissä rakentamispalveluissa ja kasvoi 14 prosenttia Suomen rakentamispalveluissa.
• Toimialojen liikevaihto oli tammi-joulukuussa edellisvuoden tasolla ja oli 4 675,9 milj. euroa (1-12/2011: 4 524,7 milj. e). Liikevaihto kasvoi Kansainvälisissä rakentamispalveluissa ja Suomen rakentamispalveluissa.
• Toimialojen tilauskanta oli vahva, 4 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin nousten 3 901,5 milj. euroon (12/2011: 3 752,7 milj. e).
• Konsernin toimialaraportoinnin mukainen tulos ennen veroja kasvoi 5 prosenttia ja oli 227,6 milj. euroa (1-12/2011: 215,8 milj. e).
• Konsernin toimialaraportoinnin mukainen osakekohtainen tulos kasvoi 10 prosenttia ja oli 1,37 euroa (1-12/2011: 1,25 e).

TULOSOHJEISTUS: Konsernin toimialaraportoinnin mukainen liikevaihto vuonna 2013 säilyy vuoden 2012 tasolla ja liikevoitto kasvaa vuonna 2013

YIT arvioi, että vuonna 2013 konsernin toimialaraportoinnin mukainen liikevaihto säilyy vuoden 2012 tasolla ja että liikevoitto kasvaa vuonna 2013. Epävarmuus yleisestä makrotaloudellisesta kehityksestä on edelleen korkealla, mikä vaikuttaa YIT:n liiketoimintaan ja asiakkaisiin. Ensimmäinen vuosineljännes on tyypillisesti liiketoiminnan normaalin sesonkiluonteisuuden vuoksi heikoin.

OSINKOESITYS: Hallituksen esityksen mukaan osinko nousee 0,75 euroon osaketta kohden

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,75 euroa osaketta kohden eli 55 prosenttia konsernin toimialaraportoinnin mukaisesta tilikauden tuloksesta.

Toimitusjohtaja Juhani Pitkäkoski: Kaikkien aikojen korkein asuntomyynti Venäjällä vuoden viimeisellä neljänneksellä

Olemme tyytyväisiä rakentamispalveluiden hyvänä jatkuneeseen kehitykseen viimeisellä vuosineljänneksellä. Liiketoimintamme Venäjällä vahvistui edelleen ja asuntomyyntimme saavutti kaikkien aikojen ennätyksen vuoden viimeisellä neljänneksellä: myimme Venäjällä lähes 1 300 asuntoa. Suunnitelmamme mukaisesti kannattavuus parantui ja liikevoitto kasvoi selvästi Kansainvälisissä rakentamispalveluissa, joka oli liikevoittomarginaalilla mitattuna konsernimme selvästi kannattavin toimiala.

Vastasimme hyvänä säilyneeseen kysyntään aloittamalla vuoden viimeisellä neljänneksellä yhteensä lähes 2 300 asunnon rakentamisen. Matalan korkotason lisäksi vuoden 2013 maaliskuun alussa voimaantuleva varainsiirtoverolain muutos Suomessa tukee asuntokauppaa alkuvuonna 2013.

Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa 800 henkilön vähennykset on toteutettu ja ennakoimme kannattavuuden paranevan alkaneen vuoden aikana. Kustannusten sopeuttamista jatketaan edelleen vuoden 2013 aikana. Keski-Euroopan kiinteistöteknisten palveluiden kannattavuus oli hyvällä tasolla viimeisellä neljänneksellä erityisesti Saksassa ja Itävallassa.

Vuoden viimeisellä neljänneksellä kassavirtamme oli hyvä ja taseemme vahvistui. Nettovelkamme pieneni ja oli 746 milj. euroa joulukuun lopussa. Omavaraisuusasteemme ylitti 35 prosentin strategisen tavoitteemme.

AVAINLUKUJA

Konsernin kehitys toimialaraportoinnin mukaan (osatuloutus, POC)

Konsernin toimialaraportoinnin mukaisia tunnuslukuja (osatuloutus, POC)

¹⁾ Emoyhtiön omistajien osuus

Yhtiökokous 2013

YIT Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään perjantaina 15.3.2013 klo 10 alkaen Finlandia-talon kongressisiivessä. Yhtiökokouskutsu, joka sisältää hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle, julkaistaan kokonaisuudessaan erillisenä pörssitiedotteena 5.2.2013.

Taloudellinen informaatio vuonna 2013

Vuosikertomus, joka sisältää tilinpäätöksen vuodelta 2012, julkaistaan YIT:n verkkosivuilla suomeksi ja englanniksi viimeistään 22.2.2013. Osavuosikatsaukset julkaistaan 26.4.2013, 26.7.2013 ja 30.10.2013.

TIEDOTUSTILAISUUS, WEBCAST JA PUHELINKONFERENSSI

Tilinpäätöksestä järjestetään englanninkielinen tiedotustilaisuus tiistaina 5.2.2013 klo 10.00 Suomen aikaa. Tiedotustilaisuus pidetään YIT:n pääkonttorissa, osoitteessa Panuntie 11, 00620 Helsinki. Tilaisuus on yhteinen sijoitusanalyytikoille, salkunhoitajille sekä tiedotusvälineille.

Tiedotustilaisuutta ja toimitusjohtaja Juhani Pitkäkosken esitystä voi seurata suorana webcast-lähetyksenä YIT:n kotisivuilla osoitteessa www.yitgroup.com/webcast. Suora lähetys alkaa klo 10.00. Lähetyksen tallenne on katsottavissa samassa osoitteessa noin klo 12.00 alkaen.

Tiedotustilaisuuteen voi osallistua myös puhelinkonferenssin kautta. Puhelinkonferenssiin osallistutaan soittamalla viimeistään viisi minuuttia ennen tilaisuuden alkua, klo 9.55 Suomen aikaa, numeroon (0)9 2313 9201. Osallistujia pyydetään antamaan oheinen konferenssipuhelun ID-numero: 927273. Webcast-lähetyksen ja puhelinkonferenssin aikana kysymykset tulee esittää englanniksi. Tilaisuuden lopussa tiedotusvälineillä on mahdollisuus esittää kysymyksiä myös suomeksi.

Aikataulu eri aikavyöhykkeillä:

Taloudelliset katsaukset ja muuta sijoittajatietoa löytyy YIT:n internet-sivuilta osoitteesta www.yit.fi/sijoittajat. Aineistoja voi tilata kotisivujen kautta, sähköpostitse osoitteesta InvestorRelations@yit.fi tai puhelimitse numerosta 020 433 2257.

YIT OYJ

Juhani Pitkäkoski

toimitusjohtaja

Lisätietoja antavat:

Timo Lehtinen, talousjohtaja, YIT Oyj, puh. 045 670 0626, timo.lehtinen@yit.fi

Hanna-Maria Heikkinen, sijoittajasuhdejohtaja, YIT Oyj, puh. 040 826 2172, hanna-maria.heikkinen@yit.fi

Jakelu: NASDAQ OMX Helsinki, keskeiset tiedotusvälineet, www.yit.fi

TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2012

SISÄLTÖ

• Konsernin taloudellinen kehitys toimialaraportoinnin mukaisesti
• Kehitys toimialoittain
• Henkilöstö
• Strategiset tavoitteet
• Konsernin taloudellinen kehitys konserniraportoinnin mukaisesti (IFRS, IFRIC 15)
• Yhtiökokouksen päätökset
• Osakkeet ja omistajat
• Liiketoiminnan merkittävimmät lähiajan riskit ja riskienhallinta
• Henkilöstön kehittäminen osana vastuullista yritystoimintaa
• Näkymät vuodelle 2013
• Hallituksen ehdotus jakokelpoisten varojen käytöstä
• Tilinpäätöstiedotteen taulukko-osa

KONSERNIN TALOUDELLINEN KEHITYS TOIMIALARAPORTOINNIN MUKAISESTI

Tilinpäätöksen laskentaperiaatteet

YIT Oyj:n johto seuraa yhtiön liiketoiminnan kehitystä osatuloutukseen perustuvan toimialaraportoinnin mukaisesti. Tämän johdosta tilinpäätöksen selostusosa painottuu yhtiön kehityksen kuvaamiseen tämän raportoinnin mukaisesti. YIT raportoi toiminnastaan myös IFRS-säännösten mukaisesti, jolloin yhtiö soveltaa muun muassa IFRIC 15 -tulkintaohjetta. Tuloutusperiaatteiden erojen vaikutukset esitetään yksityiskohtaisesti tilinpäätöksen taulukko-osassa.

Toimialojen liikevaihto edellisvuotisella tasolla

YIT:n toimialojen liikevaihto oli tammi-joulukuussa edellisvuoden tasolla ja oli 4 675,9 milj. euroa (1-12/2011: 4 524,7 milj. e). Vuoden viimeisen neljänneksen liikevaihto pysyi edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasolla ja oli 1 277,8 milj. euroa (10-12/2011: 1 264,5 milj. e). Liikevaihto kasvoi vuonna 2012 Kansainvälisissä rakentamispalveluissa ja Suomen rakentamispalveluissa. Liikevaihdon kasvua tukivat asuntotuotannon korkea volyymi, hyvänä jatkunut asuntomyynti, toimitilarakentamisen hankemyynnit sekä infrapalveluiden hyvä kehitys Suomessa. Valuuttakurssimuutokset kasvattivat toimialojen tammi-joulukuun liikevaihtoa 60,6 milj. eurolla ja vuoden viimeisen neljänneksen liikevaihtoa 3,5 milj. eurolla edellisvuoden vastaaviin ajankohtiin verrattuna.

Tammi-joulukuussa konsernin toimialaraportoinnin mukaisesta liikevaihdosta 40 prosenttia tuli Suomesta (1-12/2011: 40 %), 15 prosenttia Ruotsista (1-12/2011: 17 %), 12 prosenttia Saksasta (1-12/2011: 14 %), 12 prosenttia Norjasta (1-12/2011: 12 %), 10 prosenttia Venäjältä (1-12/2011: 7 %), 3 prosenttia Tanskasta (1-12/2011: 4 %), 3 prosenttia Itävallasta (1-12/2011: 2 %), 3 prosenttia Baltian maista (1-12/2011: 2 %) sekä 1 prosentti muista maista (1-12/2011: 1 %).

Toimialojen liikevoitto kasvoi edellisvuodesta

YIT:n toimialaraportoinnin mukainen liikevoitto kasvoi 3 prosenttia edellisvuodesta ja oli tammi-joulukuussa 248,8 milj. euroa (1-12/2011: 240,5 milj. e). Toimialaraportoinnin mukainen liikevoittoprosentti oli 5,3 (1-12/2011: 5,3 %). Katsauskauden liikevoittoon sisältyy -13,6 milj. euroa IAS 23:n mukaisia korkokuluja (1-12/2011: -9,4 milj. e). IAS 23 -standardi määrittää vieraan pääoman menojen kirjaustavan pitkäaikaisissa rakennushankkeissa.

Vuoden viimeisen neljänneksen liikevoitto laski 11 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 67,5 milj. euroa (10-12/2011: 76,2 milj. e). Toimialaraportoinnin mukainen liikevoittoprosentti oli 5,3 (10-12/2011: 6,0 %). Viimeisen neljänneksen liikevoittoon sisältyy -4,5 milj. euroa IAS 23:n mukaisia korkokuluja (10-12/2011: -3,1 milj. e).

Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa projektiliiketoiminnassa päättyneiden ja päättymässä olevien hankkeiden kannattavuus (erityisesti Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa) oli ennakoitua alhaisempi, ja projektien ennustemuutoksilla oli noin 20 milj. euron negatiivinen tulosvaikutus viimeisellä neljänneksellä. Keski-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa, Suomen rakentamispalveluissa ja Kansainvälisissä rakentamispalveluissa liikevoitto kasvoi edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta.

YIT:n poistot olivat katsauskaudella 44,9 miljoonaa euroa (1-12/2011: 39,6 milj. e). Poistojen muutos johtui erityisesti kasvaneista hankintojen kohdistuksiin liittyvistä poistoista, nämä olivat 14,5 miljoonaa euroa (1-12/2011: 10,1 milj. e). YIT aloitti vuoden 2012 toisella neljänneksellä toiminnan uudelleenjärjestelyt Puolassa, minkä johdosta Puolan liikearvoon tehtiin 0,9 milj. euron suuruinen alaskirjaus vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä.

Tilauskanta säilyi vahvana

YIT:n toimialojen tilauskanta oli joulukuun lopussa 3 901,5 milj. euroa (12/2011: 3 752,7 milj. e) eli noin 4 prosenttia korkeampi kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Tilauskanta laski 3 prosenttia syyskuun 2012 lopusta, jolloin se oli 4 018,6 milj. euroa.

Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisten palveluiden tilauskanta laski edellisvuoteen verrattuna heikentyneen markkinatilanteen vuoksi. Myös Keski-Euroopan kiinteistöteknisten palveluiden tilauskanta laski edellisvuoteen verrattuna erityisesti suurten projektien aktiviteetin heikennyttyä Saksassa. Kansainvälisten rakentamispalveluiden tilauskanta kasvoi selvästi asuntoaloitusten ansiosta.

Investoinnit ja yrityskaupat

Bruttoinvestoinnit taseen pysyviin vastaaviin olivat tammi-joulukuussa 44,6 milj. euroa (1-12/2011: 48,7 milj. e) eli 0,9 prosenttia (1-12/2011: 1,1 %) liikevaihdosta. Rakennuskalustoon investoitiin 16,2 milj. euroa (1-12/2011: 15,5 milj. e) ja tietotekniikkaan 9,2 milj. euroa (1-12/2011: 9,5 milj. e). Muut investoinnit sisältäen yrityskaupat olivat 19,2 milj. euroa (1-12/2011: 23,7 milj. e).

Vuonna 2012 YIT teki yhteensä kahdeksan yritysostoa. Tarkempi kuvaus katsauskaudella tehdyistä yrityskaupoista löytyy tilinpäätöksen taulukko-osasta. Yrityskauppoja arvioidessaan YIT:n tavoitteena on ostaa yhtiöitä, jotka tukevat YIT:n strategiaa tulla Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan johtavaksi kiinteistöteknisten järjestelmien huoltajaksi. Ostettavien yhtiöiden liiketoimintakulttuuri, osaamisalueet sekä ostettavan yrityksen kauppahinnan takaisinmaksuaika ovat keskeisiä arviointikriteereitä.

Vuoden 2012 ensimmäisellä vuosipuoliskolla YIT teki viisi yritysostoa Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset palvelut -toimialalla. YIT osti helmikuussa Ruotsissa sähkö-, tietoliikenne-, data-, hälytin- ja matalajänniteasennuksia tekevän Elektriska Installationer i Finspång AB:n ja sen sähköasennuksiin erikoistuneen sisaryhtiön Kraftmontage i Finspång AB:n osakekannat. Norjassa YIT osti maaliskuussa Madla Elektro AS -nimisen, sähköasennuksia tekevän yhtiön osakekannan. Yhtiöllä on noin 30 työntekijää. Ruotsissa YIT osti huhtikuussa Level5 security -nimisen yhtiön turvaliiketoiminnan ja toukokuussa sähköasennusyhtiö Dala Elmontage Lindkvist & Bodin AB:n osakekannan. Yhtiössä työskentelee noin 30 henkilöä.

Vuoden 2012 ensimmäisellä vuosipuoliskolla YIT teki kaksi yritysostoa Keski-Euroopan kiinteistötekniset palvelut -toimialalla. YIT osti Itävallassa tammikuussa 2012 kylmälaiteratkaisuja ja –palveluita toimittavan P&P Kältenangebau GmbH:n sekä ilmanvaihtoratkaisuja toimittavan WM Haustechnik GmbH:n osakekannat.

Kansainväliset rakentamispalvelut hankki joulukuussa 2012 Venäjällä taloteknistä urakointia ja huoltoa harjoittavan OOO Vesta –nimisen yhtiön koko osakekannan. Kansainväliset rakentamispalvelut myös myi omistamansa osakkeet venäläisestä UJUT Service –nimisestä yhtiöstä. Kaupalla ei ollut olennaista merkitystä YIT-konsernin tulokseen.

Yllä mainittujen hankintojen yhteenlaskettu hankintahinta oli 9,5 milj. euroa. Hankinnoista ei odoteta syntyvän liikearvoa.

Vahva kassavirta viimeisellä neljänneksellä

Konsernin vuoden 2012 operatiivinen kassavirta investointien jälkeen oli 90,4 milj. euroa (1-12/2011: -17,3 milj. e). Vuoden 2012 operatiiviseen kassavirtaan vaikuttivat erityisesti omaperustaisen tuotannon myyntivarannon kasvu, tontti-investoinnit Venäjällä sekä toisaalta vahva kassavirta Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa ja Suomen rakentamispalveluissa.

Vuoden viimeisen neljänneksen operatiivinen kassavirta investointien jälkeen oli 87,3 milj. euroa (10-12/2011: 14,1 milj. e). Vuoden viimeisen neljänneksen operatiiviseen kassavirtaan vaikutti erityisesti vahva kassavirta kiinteistöteknisissä palveluissa.

Toimialaraportoinnin mukainen sijoitetun pääoman tuotto oli 14,2 prosenttia viimeiseltä 12 kuukaudelta (10/2011-9/2012: 14,6 %). Joulukuun lopussa konsernin toimialaraportoinnin mukainen sijoitettu pääoma oli 1 943,0 milj. euroa (9/2012: 1 959,0 milj. e). Sijoitettu pääoma lasketaan vähentämällä taseen loppusummasta korottomat velat.

Tulos ennen veroja kasvoi

Toimialaraportoinnin mukainen tulos ennen veroja kasvoi 5 prosenttia edellisvuodesta ja oli tammi-joulukuussa 227,6 milj. euroa (1-12/2011: 215,8 milj. e). Vuoden viimeisen neljänneksen tulos ennen veroja laski 10 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 62,0 milj. euroa (10-12/2011: 68,6 milj. e).

Toimialaraportoinnin mukainen osakekohtainen tulos vuonna 2012 nousi 10 prosenttia edellisvuodesta ja oli 1,37 euroa (1-12/2011: 1,25 e). Viimeisen vuosineljänneksen toimialaraportoinnin mukainen osakekohtainen tulos laski 12 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 0,36 euroa (10-12/2011: 0,41 e).

Vuonna 2012 konsernin toimialaraportoinnin mukainen efektiivinen verokanta oli 24,3 prosenttia (1-12/2011: 26,9 %). Syitä verokannan laskuun olivat muun muassa matalampi yhteisöverokanta Suomessa sekä aiempien tappioiden vähentäminen Venäjällä. Lisäksi aikaisempaa suurempi osa tuloksesta kertyi matalamman verokannan maista.

Osinkoesitys

YIT:n tavoitteena on maksaa 40-60 prosenttia tilikauden tuloksesta osinkona. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,75 euroa osaketta kohden eli 55 prosenttia konsernin toimialaraportoinnin mukaisesta tilikauden tuloksesta.

KEHITYS TOIMIALOITTAIN

Toimialojen kehitystä kuvataan toimialaraportoinnin mukaisin luvuin.

POHJOIS-EUROOPAN KIINTEISTÖTEKNISET PALVELUT

Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla ja oli 2 089,2 milj. euroa tammi-joulukuussa (1-12/2011: 2 097,6 milj. e). Valuuttakurssimuutokset kasvattivat katsauskauden liikevaihtoa 49,8 milj. eurolla edellisvuodesta. Vuoden viimeisen neljänneksen liikevaihto laski 8 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 552,7 milj. euroa (10-12/2011: 600,1 milj. e). Valuuttakurssimuutokset kasvattivat viimeisen vuosineljänneksen liikevaihtoa 16,8 milj. eurolla edellisvuodesta.

Toimialan liikevoitto laski katsauskaudella 47 prosenttia edellisvuodesta ja oli 41,7 milj. euroa (1-12/2011: 78,8 milj. e). Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa liiketappio vuoden viimeisellä neljänneksellä oli 3,8 milj. euroa (liikevoitto 10-12/2011: 23,0 milj. e). Projektiliiketoiminnassa päättyneiden ja päättymässä olevien hankkeiden kannattavuus (erityisesti Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa) oli ennakoitua alhaisempi, ja projektien ennustemuutoksilla oli noin 20 milj. euron negatiivinen tulosvaikutus viimeisellä neljänneksellä. Lisäksi toiminnan uudelleenorganisointikustannukset olivat noin 3 milj. euroa viimeisellä neljänneksellä. Huolto- ja kunnossapitotoiminnan kannattavuus oli tyydyttävällä tasolla. Normaalista kausiluonteisuudesta poiketen loppuvuoden huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan volyymi jäi kuitenkin ennakoitua alhaisemmaksi asiakkaiden siirtäessä ja vähentäessä huollon ja kunnossapidon lisätöitä.

Projektiliiketoiminnassa tavoitteena kannattavuuden parantaminen

Talotekniikan uusinvestoinnit pysyivät edelleen suhteellisen alhaisella tasolla. Suuri epävarmuus yleisestä makrotaloudellisesta kehityksestä on vaikuttanut negatiivisesti YIT:n asiakkaiden päätöksentekoon ja siten heikentänyt toimialan tilauskertymää. Vähentyneen projektikysynnän johdosta YIT on nopeuttanut kapasiteettinsa sopeutusta. Jatkossa YIT pyrkii Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan kasvattamisen lisäksi vahvistamaan asemaansa etenkin suurissa Design & Build -projekteissa.

YIT jatkaa panostuksia Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisten palveluiden kannattavuuden parantamiseksi. Kaikissa Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisten palveluiden toimintamaissa liiketoiminnan uudelleenjärjestelyt etenivät katsauskaudella. Aikaisemmin ilmoitetut toimenpiteet 40 milj. euron kustannussäästöjen toteuttamiseksi on tehty ja 800 henkilön vähennykset on toteutettu. Toteutettujen toimenpiteiden seurauksena yhtiö ennakoi kannattavuuden paranevan alkaneen vuoden aikana. Katsauskauden aikana toimialan alueorganisaatioita on tehostettu ja organisaatiorakenteita madallettu toiminnan ohjattavuuden ja kannattavuuden parantamiseksi. YIT on lisännyt kansainvälisiä hankintoja projektiliiketoiminnassa.

Kustannusten sopeuttamista jatketaan erityisesti projektiliiketoiminnassa ja käynnissä on neuvottelut noin 600 henkilön vähentämiseksi vuonna 2013. Projektiliiketoiminnan kannattavuutta pyritään parantamaan selektiivisemmällä projektivalinnalla, entistä systemaattisemmalla riskien hallinnalla sekä hankintoja tehostamalla. Näiden aiemmin aloitettujen tehostamistoimenpiteiden lisäksi kannattavuuden parantamiseen pyritään tehostamalla tarjousprosessia sekä keskittämällä projektiliiketoiminta ja tarvittava osaaminen osaamiskeskuksiin. Tarjousprosessin kriteereitä on tiukennettu selvästi, ja laadittavien tarjousten määrää karsitaan. Tarjouslaskennassa käytettyjä järjestelmiä ja ohjelmia yhtenäistetään, ja valtuuksia projektien hyväksymiseen on tiukennettu.

YIT sopi vuoden viimeisellä neljänneksellä kattavan teknisen toimitusprojektin Tromssassa, Norjassa. Sopimuksen arvo oli noin 6,7 miljoonaa euroa ja YIT toimittaa 14 000 neliön kokoiselle poliisiasemalle kaikki tekniset asennukset liittyen sähköön, viemäröintiin, lämmitykseen, ilmastointiin ja rakennusautomaatioon. Eskilstunassa, Ruotsissa YIT on käynnistänyt projektin, jossa toimitetaan kaikki asennukset liittyen sähköön, lämmitykseen, viemäröintiin, ilmastointiin ja sprinklereihin Brunnsbackenin uudessa hoitokodissa.

Huollon ja kunnossapidon osuus edellisvuoden tasolla

YIT:n tavoitteena on olla Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa johtava teknisten, energiatehokkaiden järjestelmien ja ratkaisujen sekä elinkaaripalveluiden toimittaja. Huolto- ja kunnossapitoliiketoimintaa pyritään kasvattamaan muuta toimintaa nopeammin.

Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan osuus toimialan tammi-joulukuun liikevaihdosta oli 1 322,6 milj. euroa (1-12/2011: 1 319,3 milj. e) eli 63 prosenttia koko liikevaihdosta (1-12/2011: 63 %). Viimeisellä vuosineljänneksellä huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan osuus toimialan liikevaihdosta oli 345,5 milj. euroa (10-12/2011: 396,5 milj. e) eli 63 prosenttia koko liikevaihdosta (10-12/2011: 66 %).

Vuoden viimeisellä neljänneksellä sovittiin useita uusia huolto- ja kunnossapitosopimuksia. YIT vastaa muun muassa Outokummun Tornion tehtaiden kiinteistöjen ylläpidosta. Yhteistyö koskee yli 500 000 neliön aluetta ja kattaa kaikki tekniset rakennusasennuspalvelut, ympärivuorokautisen päivystyksen ja kiinteistövalvomopalvelut.

Energiatehokkuusprojektien määrä kasvussa

Energiatehokkuusprojektien markkinoinnin tuloksena sovittiin Ruotsissa uusi energiatehokkuusprojekti Klockan 10 -toimistorakennukseen Tukholman keskustassa. Laaja projekti toteutetaan vuoden 2013 aikana ja se käsittää kaiken teknisen asennuksen liittyen sähköön, putkitukseen, ilmastointiin ja sprinklereihin.

Salossa, Suomessa YIT tehostaa energiatehokkuutta vähittäisketju Suur-Seudun Osuuskaupan noin 100 vähittäiskaupan kiinteistöissä toteuttamalla energiaselvityksen ja tarvittavan toimenpidesuunnitelman. Toimenpiteillä tähdätään 15 prosentin säästöön energiankulutuksessa vuoteen 2016 mennessä.

KESKI-EUROOPAN KIINTEISTÖTEKNISET PALVELUT

Keski-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa tammi-joulukuun liikevaihto laski 8 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 714,2 milj. euroa (1-12/2011: 779,3 milj. e). Vuoden viimeisen neljänneksen liikevaihto pysyi edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasolla ja oli 195,8 milj. euroa (10-12/2011: 200,3 milj. e). Vuoden aikana liikevaihdon laskuun vaikuttivat kysynnän heikentyminen erityisesti suurten projektien markkinoilla Saksassa, toimintojen uudelleenjärjestäminen Saksassa ja Puolassa sekä matala aktiviteetti Keskisessä Itä-Euroopassa. Itävallassa liikevaihto kasvoi edelleen selvästi tilikaudella ja oli 156,6 milj. euroa (1-12/2011: 107,0 milj. e).

Tammi-joulukuun liikevoitto laski 19 prosenttia edellisvuodesta ja oli 26,9 milj. euroa (1-12/2011: 33,3 milj. e). Vertailukauden liikevoittoa paransi 5 milj. euron myyntivoitto Unkarin toimintojen myynnistä. Vuoden viimeisen neljänneksen liikevoitto kasvoi 11 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 10,4 milj. euroa (10-12/2011: 9,3 milj. e). Toimialan viimeisen vuosineljänneksen liikevoittoa paransi erityisesti Saksan ja Itävallan liiketoimintojen hyvä kannattavuus. YIT aloitti vuoden 2012 toisella neljänneksellä toiminnan uudelleenjärjestelyt Puolassa ja tähtää toimillaan projektiliiketoiminnan osuuden pienentämiseen ja kannattavamman huollon ja kunnossapitotoiminnan lisäämiseen.

Kysyntä Keski-Euroopan kiinteistöteknisillä markkinoilla heikentyi hieman vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tilauskanta joulukuun lopussa oli 380,1 milj. euroa (12/2011: 449,5 milj. e). Joulukuun lopun tilauskanta laski 15 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja syyskuun 2012 lopusta 13 prosenttia (9/2012: 435,5 milj. e).

Huollon ja kunnossapidon liikevaihto kasvussa

Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan osuus toimialan tammi-joulukuun liikevaihdosta oli 219,8 milj. euroa (1-12/2011: 191,7 milj. e) eli 31 prosenttia koko toimialan liikevaihdosta (1-12/2011: 25 %). Huollon ja kunnossapidon osuus Keski-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa (10-12/2012: 33 %) oli merkittävästi Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisiä palveluita (10-12/2012: 63 %) alhaisempi, ja siten sen kasvattamiselle Keski-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa on hyvät mahdollisuudet. Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan volyymi oli jo kasvussa ja sen liikevaihto oli vuoden viimeisellä neljänneksellä 64,0 milj. euroa eli 23 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana.

YIT solmi vuoden viimeisellä neljänneksellä uusia, pieniä huolto- ja kunnossapitosopimuksia ja useita pitkäaikaisia sopimuksia uudistettiin ja pidennettiin, kuten sopimus teknisten huoltopalvelujen toimittamisesta Saksan kansalliselle ilmailu- ja avaruustutkimuskeskukselle.

Vähentynyt kysyntä Saksan projektimarkkinoilla

Kiinteistöteknisten uusinvestointien kysyntä oli edellisvuotta matalammalla tasolla. Erityisesti suurten projektien aktiviteetti hidastui Saksassa. Markkinoiden hiljentymisestä huolimatta YIT voitti vuoden viimeisellä neljänneksellä useita merkittäviä projekteja. YIT vastaa tunnetun, 29-kerroksisen Dreischeibenhaus-toimistokiinteistön korjauksesta Düsseldorfissa. YIT toimittaa myös sprinkleri- ja ilmastointiratkaisut Münchenin lentokentän uudelle ”Satellite”-terminaalialueelle, teknisesti vaativan ilmastointijärjestelmän Goodyear Dunlop –tuotantolaitoksille Fürstenwaldeen, Saksaan sekä kaikki mekaaniset järjestelmät uuteen 54 000 neliön kokoiseen sairaalaan Mistelbach-Gänserndorfiin, Itävaltaan.

SUOMEN RAKENTAMISPALVELUT

Suomen rakentamispalveluissa liikevaihto oli tammi-joulukuussa 1 329,0 milj. euroa (1-12/2011: 1 226,9 milj. e) ja se kasvoi 8 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden viimeisen neljänneksen liikevaihto pysyi edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasolla ja oli 342,6 milj. euroa (10-12/2011: 335,7 milj. e). Liikevaihdon kasvua viimeisellä vuosineljänneksellä tukivat asuntotuotannon korkea volyymi, hyvänä jatkunut asuntomyynti, toimitilarakentamisen hankemyynnit sekä infrapalveluiden volyymin kasvu.

Toimialan tammi-joulukuun liikevoitto kasvoi 14 prosenttia edellisvuodesta ja oli 127,0 milj. euroa (1-12/2011: 111,6 milj. e). Katsauskauden liikevoittoon sisältyy -7,1 milj. euroa IAS 23:n mukaisia korkokuluja (1-12/2011: -5,7 milj. e). Viimeisen vuosineljänneksen liikevoitto kasvoi 19 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 38,1 milj. euroa (10-12/2011: 32,1 milj. e). Viimeisen vuosineljänneksen liikevoittoon sisältyy -2,2 milj. euroa IAS 23:n mukaisia korkokuluja (10-12/2011: -1,7 milj. e).

YIT on tarkentanut arviotaan liittyen rakentamisen 10-vuotisvastuun määrittämiseen. Muutoksella oli noin 6,1 milj. euron positiivinen tulosvaikutus viimeisen neljänneksen liikevoittoon, varaus oli 42,5 milj. euroa vuoden 2012 lopussa (12/2011: 44,2 milj. e).

Tilauskanta pysyi edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasolla ja oli joulukuun lopussa 1 499,0 milj. euroa (12/2011: 1 493,6 milj. e). Tilauskanta pysyi syyskuun 2012 lopun tasolla, jolloin se oli 1 541,0 milj. e.

Toimialan tonttivarantoon sijoitettu pääoma oli joulukuun lopussa 284,2 milj. euroa (9/2012: 287,8 milj. e). Tonttivaranto sisälsi 1 796 000 kerrosneliötä asuntotontteja (9/2012: 1 824 000) ja 877 000 kerrosneliötä toimitilatontteja (9/2012: 598 000).

Asuntomyynti kuluttajille jatkui hyvänä

Asuntomyynti jatkui vuoden viimeisellä neljänneksellä hyvällä tasolla. Kysyntä painottui erityisesti rakentamisen loppuvaiheessa oleviin sekä valmiisiin asuntoihin. Asuntojen hinnat ovat pysyneet katsauskaudella vakaina. Korkotaso säilyi matalalla tasolla vuoden viimeisellä neljänneksellä, mutta asiakkaiden rahoituksen saatavuus vaikeutui hieman pankkien kiristäessä luottoehtojaan. Kuluttajaluottamuksen ja lainaehtojen kehitys ovat ratkaisevassa asemassa vuoden 2013 asuntomyynnin kannalta. Tammikuussa yhtiö myi noin 110 asuntoa kuluttajille.

Asuntorakentaminen Suomessa, kpl

Asuntomäärissä voi tapahtua muutoksia kohteen rakentamisen käynnistymisen jälkeen asuntojen jakamisesta tai yhdistämisestä johtuen.

YIT:n asuntorakentamisen painopiste on omaperusteisessa, suoraan kuluttajille suunnatussa tuotannossa markkinakysynnän mukaisesti. YIT aloitti vuoden viimeisellä neljänneksellä 439 omaperusteisen asunnon rakentamisen. Lisäksi YIT aloitti viimeisellä vuosineljänneksellä yhteensä 92 vapaarahoitteisina ja korkotuettuina urakoina sekä kilpailu-urakoina toteutettavan asunnon rakentamisen.  

YIT on aktiivisesti täydentänyt tonttivarantoaan hankkimalla tontteja sekä solmimalla tonttien esisopimuksia varmistaakseen hyvät mahdollisuudet asuntoaloituksille myös jatkossa.

Rakenteilla olevista asunnoista 57 prosenttia on myyty (12/2011: 54 %), mikä pienentää YIT:n myyntiriskiä. Myyntivaranto painottuu keskihintaiseen asuntotuotantoon: yli 70 prosenttia myynnissä olevista asunnoista on hinnaltaan alle 300 tuhatta euroa.

YIT:llä on hyvä valmius sopeuttaa asuntotuotantoaan markkinatilanteen mukaisesti. Nykyisen omaperusteisen asuntotuotannon ja myynnissä olevan toimitilatuotannon loppuunsaattamiskustannukset olivat joulukuun 2012 lopussa 274,0 milj. euroa (12/2011: 346,4 milj. euroa).

Liike- ja toimitilamarkkinoiden kehitys jatkui vakaana

Liike- ja toimitilamarkkinoiden kehitys jatkui vakaana vuoden viimeisellä neljänneksellä ja YIT:n liike- ja toimitilarakentamisen tilauskanta säilyi hyvällä tasolla. Kilpailu toimitilaurakoinnissa kiristyi toisella vuosipuoliskolla. Rakenteilla olevien liike- ja toimitilojen vuokraus eteni hyvin loka-joulukuussa: tilojen vuokrasopimuksia allekirjoitettiin noin 8 800 neliön verran. Toimitilavuokrat ja sijoittajien tuottovaatimukset säilyivät vakaina viimeisellä vuosineljänneksellä.

YIT ja HGR Property Partners myivät viimeisellä vuosineljänneksellä Cordea Savillsille Helsingin Ruoholahdenkatu 23:ssa sijaitsevan historiallisen arvokiinteistön. Kiinteistö on suuruudeltaan noin 7 000 neliötä ja kaupan arvo oli noin 27 miljoonaa euroa. Ruoholahdenkatu 23:lle on myönnetty joulukuussa LEED Core & Shell -normistoon perustuva kultatason sertifikaatti.

Myös Helsingin Käpylässä sijaitseva Triotto-toimistotalo on siirtynyt saksalaisen kiinteistösijoittaja HANSAINVEST:n omistukseen. Uudisrakennus on suuruudeltaan noin 15 500 neliötä ja siihen on toteutettu pääkonttoritilat kahdelle vuokralaiselle. Kauppahinta sisältää Helsingin kaupungilta ostettavan tontin ja on kokonaisuudessaan noin 56,5 miljoonaa euroa. Triottolle on haettu kansainvälistä kultatason LEED-sertifiointia.

Infrapalveluissa väylähankkeet etenivät suunnitellusti

Infrapalveluiden joulukuun 2012 lopun tilauskanta laski edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Käynnissä olevat merkittävät väylähankkeet etenivät vuoden viimeisellä neljänneksellä suunnitellusti.

KANSAINVÄLISET RAKENTAMISPALVELUT

Kansainvälisissä rakentamispalveluissa tammi-joulukuun liikevaihto kasvoi 23 prosenttia edellisvuodesta ja oli 599,6 milj. euroa (1-12/2011: 489,2 milj. e). Vuoden viimeisen neljänneksen liikevaihto kasvoi 41 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 205 milj. euroa (10-12/2011: 145,9 milj. e).

Tammi-joulukuun liikevoitto lähes kaksinkertaistui edellisvuodesta ja oli 73,9 milj. euroa (1-12/2011: 37,2 milj. e). Toimialan tammi-joulukuun liikevoittoon sisältyy -6,5 milj. euroa IAS 23:n mukaisia korkokuluja (1-12/2011: -3,7 milj. e). Vuoden viimeisen neljänneksen liikevoitto oli 28,7 milj. euroa (10-12/2011: 17,4 milj. e). Viimeisen vuosineljänneksen liikevoittoon sisältyy -2,3 milj. euroa IAS 23:n mukaisia korkokuluja (10-12/2011: -1,5 milj. e).

Yhtiön Pietarissa rakentamista asunnoista löytyi syyskuussa 2011 normit ylittäviä ammoniakkipitoisuuksia, joiden syynä oli toimittajan betonissa käyttämä lisäaine. YIT teki vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä 10,0 milj. euron varauksen ongelmasta aiheutuvien kulujen kattamiseksi. Ongelmasta aiheutuneet kulut ovat olleet ennakoitua alhaisemmat, minkä vuoksi yhtiö purki tehdystä varauksesta 7,0 milj. euroa vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä. Toteutuneet kustannukset ovat vuoden 2012 loppuun mennessä olleet 2,6 milj. euroa. Yhtiö on saanut korvauksen vakuutusyhtiöltään, mikä kattaa huoneistojen korjaukset ja tutkimukset. YIT on ottanut käyttöön entistä tiukemmat hankintaohjeet, joiden mukaan betonintoimittajilta edellytetään tiukempia kontrollitoimenpiteitä ja toimitusvastuuta.

Lukuisten asuntoaloitusten ansiosta joulukuun lopun tilauskanta kasvoi 32 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 1 266,1 milj. euroa (12/2011: 962,5 milj. e). Tilauskanta kasvoi hieman syyskuun 2012 lopusta, jolloin se oli 1 207,4 milj. e. Toimialan tilauskantaa kasvatti osaksi ruplan vahvistuminen, jonka vaikutus oli 5,2 milj. euroa loka-joulukuussa.

Nykyisen omaperusteisen asunto- ja myynnissä olevan toimitilatuotannon loppuunsaattamiskustannukset Kansainvälisissä rakentamispalveluissa olivat joulukuun 2012 lopussa 554 milj. euroa (12/2011: 350,0 milj. euroa).

Toimialan tonttivarantoon sijoitettu pääoma oli joulukuun lopussa 389,3 milj. euroa (9/2012: 406,6 milj. e). Tonttivaranto sisälsi 2 590 000 kerrosneliötä asuntotontteja (9/2012: 2 622 000) ja 574 000 kerrosneliötä toimitilatontteja Venäjällä, Baltian maissa, Tshekissä ja Slovakiassa (9/2012: 686 000).

Toimialan operatiivisen sijoitetun pääoman tuotto viimeiseltä 12 kuukaudelta parani ja oli 12,3 prosenttia, mikä oli edelleen alle konsernin asettaman strategisen tavoitetason (20 %). YIT pyrkii kasvattamaan toimialan sijoitetun pääoman tuottoa ensisijaisesti kasvattamalla toiminnan volyymiä, parantamalla kannattavuutta sekä tehostamalla edelleen pääoman käyttöä.

Asuntomyynti Venäjällä jatkui hyvänä

Kansainvälisten rakentamispalveluiden tammi-joulukuun liikevaihdosta 77 prosenttia tuli Venäjältä (1-12/2011: 80 %). Liikevaihto Venäjällä kasvoi edellisvuodesta ja oli 463,1 milj. euroa (1-12/2011: 393,2 milj. e).

Venäjällä tonttivarantoon sijoitettu pääoma oli joulukuun lopussa 302,0 milj. euroa (9/2012: 323,2 milj. e). Tonttivaranto sisälsi 2 179 000 kerrosneliötä asuntotontteja (9/2012: 2 255 000) ja 446 000 kerrosneliötä toimitilatontteja (9/2012: 546 000).

Asuntorakentaminen Venäjällä, kpl

1) Asuntohankkeiden valmistuminen edellyttää viranomaisten myöntämän käyttöönottoluvan.

Venäjällä toiminnan painopiste on omaperusteisessa asuntorakentamisessa Pietarissa, Moskovassa, Moskovan ympäristön kaupungeissa, Jekaterinburgissa, Donin Rostovissa ja Kazanissa. Vuoden viimeisellä neljänneksellä YIT jatkoi aktiivisesti tontti-investointeja Moskovan alueella, Jekaterinburgissa, Donin Rostovissa, Kazanissa ja Tjumenissa.

Asuntomyyntiä ovat tukeneet YIT:n vakiintunut asema luotettavana rakennusyhtiönä Venäjällä, YIT:n monipuolinen asuntotarjonta, YIT:n omat markkinointi- ja myynninedistämistoimet sekä laaja asuntolainayhteistyö pankkien kanssa. Lainarahoituksen merkitys on kasvanut Venäjällä ja vuoden viimeisellä neljänneksellä asiakas käytti asuntolainaa 44 prosentissa YIT:n asuntokaupoista. Asuntomyyntiä tukivat lisäksi uusien asuntojen rajallinen tarjonta, hyvänä säilyneet kuluttajaluottamus ja öljyn hintataso. Asuntolainojen korot Venäjällä nousivat edelleen vuoden viimeisellä neljänneksellä, mutta pysyivät paikallisesti kohtuullisella tasolla.

Tammikuussa 2013 yhtiö myi Venäjällä noin 240 asuntoa, vuoden ensimmäinen neljännes on Venäjällä lomasesongin vuoksi aina myynnillisesti heikoin.

Vuoden 2012 aikana asuntojen maltillinen hintojen nousu jatkui Venäjällä ja YIT nosti asuntojensa hintoja hieman kaikissa toimintakaupungeissaan Venäjällä.

Hyvän kysynnän perusteella YIT on aloittanut Venäjällä aktiivisesti uusia asuntokohteita, ja aloituksia tehtiin vuoden viimeisellä neljänneksellä Pietarissa, Moskovan alueella, Kazanissa ja Jekaterinburgissa. YIT laajensi vuoden 2012 aikana toimintaansa kahdeksaan kaupunkiin Moskovan ympäristössä sekä vuoden viimeisellä neljänneksellä Tjumenin kaupunkiin. Maakaasu- ja öljyvaroistaan kuuluisa, lähes 700 000 asukkaan Tjumen on yksi Venäjän vauraimmista kaupungeista, joka sijaitsee Länsi-Siperiassa noin 300 kilometrin päässä Jekaterinburgista. Kaupungissa toimii useita länsimaisia yrityksiä. YIT:n hankkimalle tontille suunnitellaan asuinkorttelin rakentamista. Kortteliin valmistuu yhteensä kuusi 18-kerroksista taloa, joihin on suunniteltu kaikkiaan 890 asuntoa.

Joulukuussa 2012 YIT ja asuntosijoitusyhtiö SATO solmivat sopimuksen, jonka mukaisesti SATO ostaa 80 asuntoa ja 25 pysäköintipaikkaa YIT:n uudesta Novomoskovski-asuintalokohteesta, joka sijaitsee Pietarissa. Sopimuksen arvo oli yhteensä noin 13 miljoonaa euroa.

Myynnissä olevien asuntojen määrää on kasvatettu hallitusti ja myyntivaranto joulukuun lopussa oli maantieteellisesti tasapainoinen. Valmiiden myynnissä olevien asuntojen lukumäärä nousi loppuvuonna hieman lukuisten valmistuneiden hankkeiden myötä. Rakenteilla olevista asunnoista 35 prosenttia oli myyty (12/2011: 36 %).

Asuntokohteiden luovutuksen jälkeen YIT tarjoaa asiakkailleen huolto- ja ylläpitopalvelua Pietarissa, Moskovan alueella, Jekaterinburgissa ja Donin Rostovissa. Joulukuun 2012 lopussa YIT vastasi noin 14 000 asunnon huollosta ja ylläpidosta.

Asiakkaiden kiinnostus energiatehokkuuteen on nousemassa Venäjällä. Energiatehokkuuteen panostavaa pilottiprojektia on jatkettu ja aurinkopaneelit on otettu käyttöön ensimmäisessä asuntokohteessa Jekaterinburgissa.

YIT:n toimitilarakentamisen volyymi Venäjällä jatkui alhaisella tasolla vuoden viimeisellä neljänneksellä. YIT solmi vuoden neljännellä neljänneksellä sopimuksen neljän hehtaarin kokoisen tontin myymisestä Siemensille Pietarissa sijaitsevan Gorelovon teollisuuspuiston alueelta.

Asuntomarkkinoiden elpyminen hidasta Baltiassa ja Keskisessä Itä-Euroopassa

Kansainväliset rakentamispalvelut -toimialan tammi-joulukuun liikevaihdosta 23 prosenttia tuli Virosta, Latviasta, Liettuasta, Tshekistä ja Slovakiasta (1-12/2011: 20 %). Näiden maiden liikevaihto nousi 42 prosenttia edellisvuodesta 136,5 milj. euroon (1-12/2011: 96,0 milj. e). Baltian maissa, Tshekissä ja Slovakiassa tonttivarantoon sijoitettu pääoma oli joulukuun lopussa 87,3 milj. euroa (9/2012: 83,4 milj. e). Tonttivaranto sisälsi 411 000 kerrosneliötä asuntotontteja (9/2012: 367 000) ja 128 000 kerrosneliötä toimitilatontteja (9/2012: 140 000).

Kannattavuus parantui Baltiassa ja Keskisessä Itä-Euroopassa vuoden viimeisellä neljänneksellä, mutta oli edelleen alle toimialan keskiarvon. Asuntokysynnän elpyessä YIT:n tavoitteena on siirtää toiminnan painopistettä urakkatuotannosta omaperusteiseen asuntorakentamiseen kannattavuuden parantamiseksi.

Asuntorakentaminen Baltiassa ja Keskisessä Itä-Euroopassa, kpl

Vuonna 2012 Virossa, Latviassa, Liettuassa, Tshekissä ja Slovakiassa käynnistettiin 530 asunnon rakentaminen (1-12/2011: 526). Joulukuun lopussa rakenteilla oli 715 asuntoa (12/2011: 614). Katsauskaudella asuntojen hinnat nousivat hieman Baltiassa ja säilyivät vakaina Tshekissä ja Slovakiassa.

YIT:n asuntojen myyntivaranto on kasvanut Baltian maissa, Tshekissä ja Slovakiassa, ja YIT:n tavoitteena on kasvattaa myynnissä olevien asuntojen määrää kysynnän mukaisesti. Tammi-joulukuussa näissä maissa myytiin 384 asuntoa (1-12/2011: 364), joista loka-joulukuussa myytiin 118 (10-12/2011: 97). Asuntoja oli myynnissä joulukuun lopussa 743 (12/2011: 611) ja niistä valmiita oli 136 (12/2011: 168). Vuoden 2012 aikana valmistui 421 asuntoa (1-12/2011: 288). YIT:n Hajek-asuntorakennusprojekti valittiin vuoden parhaaksi asuntorakennusprojektiksi Prahassa, Tshekissä.

Toimitilarakentaminen Baltiassa ja Keskisessä Itä-Euroopassa

YIT aloitti vuoden viimeisellä neljänneksellä uuden toimistorakennuksen rakennustyöt Vilnassa, Liettuassa. Myös useita urakkatuotantoprojekteja on luovutettu asiakkaille Baltian maissa (Tarton yliopisto Virossa ja Vilnan yliopiston kirjasto Liettuassa).

HENKILÖSTÖ

Vuonna 2012 konsernin palveluksessa oli keskimäärin 25 833 henkilöä (1-12/2011: 26 254). Vuoden lopussa henkilöstömäärä oli 25 283 (12/2011: 25 996). Konsernin henkilöstöstä 87 prosenttia oli vuoden 2012 lopussa miehiä (2011: 88 %) ja 13 prosenttia naisia (2011: 12 %). Vuoden 2012 henkilöstökulut olivat yhteensä 1 410,6 milj. euroa (1-12/2011: 1 357,2 milj. e).

Vuonna 2012 YIT:ssä työskenteli yli 2 000 harjoittelijaa. Harjoittelijat työskentelevät YIT:llä erilaisissa tuotannon ja hallinnon tehtävissä rakentamisen, kiinteistötekniikan, teollisuuden ja konsernipalveluiden toiminnoissa.

YIT:n osakepohjaisen kannustinjärjestelmän kustannusvaikutus oli tammi-joulukuussa 2012 noin 5,1 milj. euroa (1-12/2011: 3,4 milj. e).

STRATEGISET TAVOITTEET

YIT Oyj:n hallitus vahvisti 20.9.2012 konsernin strategian kaudelle 2013-2014. Strategian päätavoitteena on aiempaa fokusoidumpi, tasapainoinen ja kannattava kasvu. Konsernin pitkän aikavälin strategiset tavoitetasot päätettiin pitää ennallaan ja ne ovat: liikevaihdon yli 10 prosentin vuosittainen keskimääräinen kasvu, 20 prosentin sijoitetun pääoman tuotto, operatiivisen kassavirran investointien jälkeen tulee olla riittävä osingonmaksuun ja velkojen vähentämiseen, 35 prosentin omavaraisuusaste ja osingonjako 40-60 prosenttia tilikauden tuloksesta. Tavoitetasot perustuvat yhtiön osatuloutuksen mukaisesti raportoimiin lukuihin nykyisen painotuksen mukaisesti. Tavoitetasoja määritettäessä oletuksena on ollut, että talouskasvu jatkuu YIT:n markkina-alueella.

Strategisten tavoitteiden toteutuminen

*) Toimialaraportoinnin mukaisesti

**) Hallituksen ehdotus 15.3.2013 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle.

Liiketoiminnoista YIT:n kasvun painopisteinä ovat edelleen kiinteistötekniikan huolto- ja kunnossapitopalvelut sekä asuntorakentaminen. Kasvua haetaan sekä yrityskaupoin että orgaanisesti. Erityisiä kasvun painopistealueita ovat edelleen Venäjän asuntorakentaminen ja Saksan kiinteistötekniset palvelut.

Strategisten tavoitteiden tukemiseksi YIT on perustanut kolme kehitysohjelmaa, jotka keskittyvät energiatehokkaisiin ratkaisuihin, parhaimpaan asumiskokemukseen sekä kiinteistöteknisten palveluiden tehokkuuteen. Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa YIT keskittyy erityisesti kannattavuuden parantamiseen sekä kassavirran vahvistamiseen. Keski-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa YIT pyrkii strategiakaudella huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan kasvattamisen lisäksi vahvistamaan asemaansa etenkin suurissa Design & Build -projekteissa. Asuntorakentamisessa YIT panostaa innovatiivisiin ratkaisuihin ja edelläkävijyyden vahvistamiseen. Suomen rakentamispalveluissa YIT vastaa asiakaskysyntään lisäämällä strategiakaudella erityisesti kohtuuhintaista asuntotuotantoa. YIT pyrkii laajentumaan edelleen saksankielisillä alueilla kiinteistöteknisissä palveluissa. Kansainvälisissä rakentamispalveluissa YIT keskittyy laajentumaan Venäjällä. Toiminnan painopisteenä on kaikilla rakentamisen liiketoiminta-alueilla omaperusteisen tuotannon lisääminen.

YIT julkisti strategian vahvistamisesta pörssitiedotteen 21.9.2012 sekä strategian painopisteisiin keskittyvän pääomamarkkinapäivän aineistot 25.9.2012.

KONSERNIN TALOUDELLINEN KEHITYS KONSERNIRAPORTOINNIN MUKAISESTI (IFRS, IFRIC 15)

¹⁾ Emoyhtiön omistajien osuus

Konserniraportoinnin mukainen liikevaihto kasvoi 7 prosenttia edellisvuodesta ja oli tammi-joulukuussa 4 705,9 milj. euroa (1-12/2011: 4 382,1 milj. e). Liikevaihto viimeisellä vuosineljänneksellä kasvoi 8 prosenttia verrattuna vastaavaan ajankohtaan edellisvuonna ja oli 1 284,9 milj. euroa (10-12/2011: 1 190,4 milj. e). Konserniraportoinnissa omaperusteiset asuntohankkeet tuloutuvat vasta kohteen luovutuksen yhteydessä. Näin ollen omaperusteisten hankkeiden valmistumisajankohdat vaikuttavat konsernin liikevaihdon tuloutumiseen ja konserniraportoinnissa voi siten olla suurta vaihtelua eri vuosineljännesten välillä. Vuoden viimeisellä neljänneksellä asuntoja valmistui selvästi edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Venäjällä ja Suomessa asuntoja valmistui selvästi edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän, kun taas Baltiassa ja Keskisessä Itä-Euroopassa asuntoja valmistui edellisvuotta vähemmän.

IFRIC 15 -muunnoksen jälkeen konsernin tammi-joulukuun liikevoitto kasvoi 30 prosenttia edellisvuodesta ja oli 259,2 milj. euroa (1-12/2011: 200,0 milj. e). IFRIC 15 -muunnoksen jälkeen konsernin tammi-joulukuun liikevoittoprosentti oli 5,5 (1-12/2011: 4,6 %). Vuoden viimeisen neljänneksen liikevoitto kasvoi 27 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 72,8 milj. euroa (10-12/2011: 57,5 milj. e). Liikevoittoprosentti vuoden viimeisellä neljänneksellä oli 5,7 (10-12/2011: 4,8 %).

Konserniraportoinnin mukainen tammi-joulukuun tulos ennen veroja kasvoi 36 prosenttia edellisvuodesta ja oli 238,0 milj. euroa (1-12/2011: 175,2 milj. e). Viimeisen vuosineljänneksen tulos ennen veroja kasvoi selvästi ja oli 67,3 milj. euroa (10-12/2011: 49,9 milj. e).

Konserniraportoinnin mukainen osakekohtainen tulos tammi-joulukuussa kasvoi 44 prosenttia edellisvuodesta ja oli 1,43 euroa (1-12/2011: 0,99 e). Viimeisen vuosineljänneksen osakekohtainen tulos kasvoi selvästi ja oli 0,39 euroa (10-12/2011: 0,27 e).

Vuonna 2012 konserniraportoinnin mukainen efektiivinen verokanta oli 24,4 prosenttia (1-12/2011: 28,7 %). Syitä verokannan laskuun olivat muun muassa matalampi yhteisöverokanta Suomessa sekä aiempien tappioiden vähentäminen Venäjällä. Lisäksi aikaisempaa suurempi osa tuloksesta kertyi matalamman verokannan maista.

Konserniraportoinnin mukainen tilauskanta oli joulukuun lopussa 4 245,1 milj. euroa (12/2011: 4 148,6 milj. e).

Sijoitetun pääoman tuotto oli viimeiseltä 12 kuukaudelta 14,6 prosenttia (10/2011- 9/2012: 13,7 %). Joulukuun lopussa konsernin sijoitettu pääoma oli 1 941,0 milj. euroa (12/2011: 1 855,8 milj. e). Sijoitettu pääoma lasketaan vähentämällä taseen loppusummasta korottomat velat. Konsernin taseen loppusumma oli joulukuun lopussa 3 682,0 milj. euroa (9/2012: 3 722,3 milj. e).

Konsernin sijoitetusta pääomasta 30 prosenttia oli Venäjällä (9/2012: 28 %) eli 585,2 milj. euroa (9/2012: 550,7 milj. e). Venäjälle sijoitettu pääoma kasvoi hieman syyskuun lopun tasolta ja ruplan kurssimuutos pienensi sijoitettua pääomaa 2,8 milj. eurolla loka-joulukuussa. Pienempi hankekoko, hankkeiden rakentaminen vaiheittain, asuntojen myyminen rakentamisen aikaisemmassa vaiheessa, parantuneet maksuehdot sekä asuntolainoituksen lisääntynyt osuus tehostivat pääoman käyttöä.

Omavaraisuusaste nousi syyskuun 2012 lopusta ja oli 33,2 prosenttia (9/2012: 31,6 %).

Monipuolinen rahoitusrakenne ja hyvä likviditeettiasema

YIT:n rahoitus koostuu monipuolisesti eri rahoituslähteistä ja likviditeettiasema säilyi joulukuun 2012 lopussa hyvällä tasolla. Rahavarat olivat joulukuun lopussa 175,7 milj. euroa (9/2012: 150,0 milj. e). Lisäksi nostamattomia rahoitus- ja tililimiittisopimuksia oli yhteensä 358,7 milj. euroa. YIT:llä oli käytössään yhteensä 280 milj. euroa sitovia rahoituslimiittisopimuksia, joista 30 milj. euroa erääntyy joulukuussa 2014 ja 250 milj. euroa joulukuussa 2015. Näissä sitovissa limiittisopimuksissa ei ole velvoitetta ylläpitää taloudellisia tunnuslukuja eli kovenantteja.

Velkaantumisaste laski selvästi syyskuun 2012 lopusta hyvän kassavirran ansiosta ja oli joulukuun lopussa 72,1 prosenttia (9/2012: 83,7 %). Korolliset nettovelat laskivat ja olivat joulukuun lopussa 746,2 milj. euroa (9/2012: 827,3 milj. e).

Nettorahoituskulut laskivat tammi-joulukuussa edellisvuodesta ja olivat 21,2 milj. euroa (1-12/2011: 24,8 milj. e) eli 0,5 prosenttia konsernin liikevaihdosta (1-12/2011: 0,6 %). Nettorahoituskuluissa on huomioitu 17,4 milj. euroa IAS 23:n mukaisina korkokulujen aktivointeina (1-12/2011: 12,2 milj. e). Nettorahoituskuluihin sisältyvät kurssierot, joita oli yhteensä -5,8 milj. euroa (1-12/2011: -4,1 milj. e), olivat lähes kokonaan Venäjälle tehtyjen vieraan pääoman ehtoisten sijoitusten suojauskuluja.

Vuoden viimeisen neljänneksen nettorahoituskulut laskivat edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja olivat 5,5 milj. euroa (10-12/2011: 7,6 milj. e) eli 0,4 prosenttia konsernin liikevaihdosta (10-12/2011: 0,6 %). Nettorahoituskuluissa on huomioitu 4,9 milj. euroa IAS 23:n mukaisina korkokulujen aktivointeina (10-12/2011: 2,9 milj. e). Nettorahoituskuluihin sisältyvät kurssierot olivat yhteensä -1,3 milj. euroa (10-12/2011: -2,1 milj. e).

Suojattava ruplapositio kasvoi syyskuun 2012 lopusta. Joulukuun 2012 lopussa Venäjälle sijoitetusta pääomasta 125,2 milj. euroa oli vieraan pääoman ehtoisia sijoituksia (9/2012: 118,2 milj. e) ja 460,0 milj. euroa oman pääoman ehtoisia sijoituksia tai sen luonteisia pysyviä nettoinvestointeja (9/2012: 432,5 milj. e). Vieraan pääoman ehtoiset sijoitukset on suojattu YIT:n suojauspolitiikan mukaisesti valuuttakurssiriskiltä, kun taas oman pääoman ehtoiset sijoitukset jätetään suojaamatta niiden pysyvän luonteen vuoksi.

Korollisen velan määrä laski ja oli joulukuun lopussa 921,9 milj. euroa (9/2012: 977,3 milj. e) ja keskikorko 3,1 prosenttia (9/2012: 3,0 %). Kiinteäkorkoisten lainojen osuus konsernin korollisesta velasta oli noin 75 prosenttia (9/2012: 64 %). Lainoista noin 40 prosenttia (9/2012: 50 %) oli otettu suoraan pääoma- ja rahamarkkinoilta, noin 45 prosenttia pankeilta ja muilta rahalaitoksilta (9/2012: 39 %) ja noin 15 prosenttia vakuutusyhtiöiltä (9/2012: 11 %).

Pitkäaikaisten lainojen maturiteettijakauma oli tasapainoinen. Vuonna 2013 pitkäaikaisista lainoista erääntyy yhteensä 106,0 milj. euroa. Pitkäaikaisten kiinteäkorkoisten TyEL-lainojen nosto sekä uudet korkosuojaukset lisäsivät kiinteän koron osuutta YIT:n lainasalkusta vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Rahoituslaitoksille myytyjen rakennusaikaisten urakkasaatavien kokonaismäärä laski hieman syyskuun 2012 lopusta ja oli joulukuun lopussa 265,5 milj. euroa (9/2012: 269,5 milj. e). Tästä 175,4 milj. euroa sisältyy taseen lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin (9/2012: 152,9 milj. e) ja loput ovat IAS 39 -säännösten mukaisesti taseen ulkopuolisia eriä. Rahoituslaitoksille myydyistä saamisista kirjattiin katsauskaudella korkokuluja 4,0 milj. euroa (1-12/2011: 5,1 milj. e), joista viimeisellä vuosineljänneksellä 0,5 milj. euroa (10-12/2011: 1,3  milj. e). Korot sisältyvät kokonaisuudessaan rahoituskuluihin.

Valmiiden myymättömien asuntojen yhtiölainaosuudet olivat joulukuun lopussa 77,5 milj. euroa (9/2012: 75,1 milj. e), ja ne sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Yhtiölainaosuuksien korot sisältyvät yhtiövastikkeisiin ja ne on siten kirjattu projektikuluihin. Yhtiölainaosuuksien korot olivat katsauskaudella 2,2 milj. euroa (1-12/2011: 1,4 milj. e) ja vuoden viimeisellä neljänneksellä 0,7 milj. euroa (10-12/2011: 0,4 milj. e).

YIT Oyj maksoi vuoden toisella neljänneksellä osinkoa vuodelta 2011 yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti 87,7 milj. euroa.

Konsernin vahva rahoitusasema mahdollistaa YIT:n kasvustrategian toteuttamisen sekä sen edellyttämät yrityskaupat ja tontti-investoinnit. Konserni on toisaalta myös varautunut makrotalouden epävarmuuteen hajauttamalla rahoituksen lähteitä ja ylläpitämällä vahvaa likviditeettiasemaa.

YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET

YIT Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 13.3.2012. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2011 ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, vahvisti osingon hallituksen ehdotuksen mukaisesti, päätti hallituksen palkkioista ja valitsi tilintarkastajan. Yhtiökokous vahvisti hallituksen kokoonpanon: hallitukseen valittiin uudelleen Henrik Ehrnrooth (puheenjohtaja), Reino Hanhinen (varapuheenjohtaja), Kim Gran, Antti Herlin, Satu Huber sekä Michael Rosenlew.

Järjestäytymiskokouksessaan 13.3.2012 hallitus valitsi keskuudestaan tarkastusvaliokunnan, henkilöstövaliokunnan sekä työvaliokunnan puheenjohtajat ja jäsenet.

YIT julkaisi yhtiökokouksen päätöksistä ja hallituksen järjestäytymisestä pörssitiedotteet 13.3.2012. Pörssitiedotteet ja hallituksen jäsenten esittely ovat luettavissa YIT:n verkkosivuilla osoitteessa www.yit.fi.

OSAKKEET JA OMISTAJAT

Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa ja samansuuruiseen osinkoon.

Osakepääoma ja osakkeiden määrä

YIT Oyj:n osakepääoma ja osakkeiden lukumäärä pysyivät katsauskauden aikana muuttumattomina. YIT Oyj:n osakepääoma oli vuoden 2012 alussa 149 216 748,22 euroa (2011: 149 216 748,22 e) ja osakkeiden lukumäärä 127 223 422 kappaletta (2011: 127 223 422).

Omat osakkeet ja hallituksen valtuudet

Omien osakkeiden hankinnasta ja luovutuksesta sekä osakepääoman muutokseen johtavista päätöksistä päättää osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous. YIT Oyj:n varsinainen yhtiökokous valtuutti 13.3.2012 hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankinnasta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Tämän lisäksi hallituksella on voimassaoleva osakeantivaltuutus, jonka YIT:n varsinainen yhtiökokous antoi 10.3.2010. Valtuutus on voimassa sen myöntämisestä viisi vuotta. Osakeantivaltuutus sisältää myös valtuutuksen päättää omien osakkeiden luovuttamisesta.

YIT Oyj:llä oli katsauskauden alussa hallussaan 1 952 414 kappaletta yhtiön omia osakkeita, jotka oli hankittu yhtiökokouksen 6.10.2008 antaman valtuutuksen perusteella.

YIT Oyj:n hallitus vahvisti 26.4.2012 YIT:n johdon osakepohjaisen kannustinjärjestelmän vuoden 2011 ansaintajakson palkkiot, joiden osakeosuudet luovutettiin suunnattuna, maksuttomana osakeantina. Osakeannissa annettiin 130 976 YIT Oyj:n hallussa ollutta omaa osaketta ja osakkeet luovutettiin osakepalkkiojärjestelmään kuuluville avainhenkilöille osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaisesti.

Tilikauden 2012 aikana yhtiölle palautui osakepohjaisen kannustinjärjestelmän ehtojen mukaisesti 18 139 osaketta, minkä jälkeen yhtiöllä oli hallussaan joulukuun 2012 lopussa 1 839 577 omaa osaketta.

Kaupankäynti osakkeella

YIT:n osakkeen kurssi oli vuoden alussa 12,38 euroa (1.1.2011: 18,65 e). Osakkeen päätöskurssi katsauskauden viimeisenä kaupankäyntipäivänä 28.12.2012 oli 14,78 euroa (30.12.2011: 12,38 e). Osakekurssi nousi tammi-joulukuun aikana noin 19 prosenttia. Osakkeen ylin kurssi vuoden 2012 aikana oli 17,25 euroa (1-12/2011: 21,92 e), alin 11,87 euroa (1-12/2011: 10,04 e) ja keskikurssi 14,90 euroa (1-12/2011: 15,28 e). Osakkeita vaihdettiin Nasdaq OMX Helsingissä tammi-joulukuun aikana 96 887 tuhatta kappaletta (1-12/2011: 151 023 tuhatta). Vaihdon arvo oli 1 443,9 milj. euroa (1-12/2011: 2 314,0 milj. e), lähde: Nasdaq OMX.

Helsingin pörssin lisäksi YIT:n osakkeilla käydään kauppaa myös muilla markkinapaikoilla, kuten Chi-X:ssä, BATS:ssä ja Turquoisessa. Vaihtoehtoisilla kaupankäyntipaikoilla tehdyn vaihdon osuus nousi katsauskaudella hieman edellisvuodesta. YIT Oyj:n osakkeita vaihdettiin vaihtoehtoisilla kaupankäyntipaikoilla tammi-joulukuun aikana 31 183 tuhatta kappaletta (1-12/2011: 36 621 tuhatta), mikä vastaa noin 25 prosenttia osakkeen koko kaupankäyntimäärästä (1-12/2011: 21 %). Vaihtoehtoisista kaupankäyntipaikoista YIT:n osakkeella käytiin kauppaa etenkin Chi-X:ssä, lähde: Fidessa Fragmentation Index.

Osakekannan markkina-arvo katsauskauden lopussa oli 1 853,2 milj. euroa (12/2011: 1 550,9 milj. e). Osakekannan markkina-arvo on laskettu ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.

Osakkeenomistajien määrä ja liputusilmoitukset

Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli joulukuun 2012 lopussa 35 258 (12/2011: 36 547). Hallintarekisteröityjen ja muiden kuin suomalaisten sijoittajien omistuksessa oli joulukuun lopussa 34,8 prosenttia osakkeista (12/2011: 32,2 %).

Yhtiö ei saanut katsauskauden aikana arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:n mukaisia ilmoituksia omistusosuuden muuttumisesta YIT Oyj:ssä.

LIIKETOIMINNAN MERKITTÄVIMMÄT LÄHIAJAN RISKIT JA RISKIENHALLINTA

YIT luokittelee riskeiksi tekijät, jotka toteutuessaan vaarantaisivat konsernin strategisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen. Riskit on jaettu strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin ja tapahtumariskeihin. Riskitekijöiden tunnistamisessa ja hallinnassa on huomioitu liiketoiminnan ja toimintaympäristön erityispiirteet. Riskienhallinta on integroitu osa konsernin johtamis-, seuranta- ja raportointijärjestelmiä. Strategisten riskien luonnetta ja todennäköisyyttä seurataan ja raportoidaan jatkuvasti. Strateginen riskiarviointi tehdään konserninlaajuisesti kerran vuodessa strategian käsittelyn yhteydessä.

YIT on kehittänyt konsernin liiketoimintarakennetta tasapainoiseksi ja talouden heilahteluita paremmin sietäväksi. Vakaasti kehittyvää huolto- ja kunnossapitoliiketoimintaa on kasvatettu. Toimintaa on laajennettu maantieteellisesti, jolloin talouden muutokset vaikuttavat eri aikaan eri markkina-alueilla. Liiketoimintamallia on myös kehitetty siten, että rakentamispalvelut pystyvät toimimaan itsenäisesti. Jatkuvan seurannan ja analysoinnin avulla pyritään reagoimaan toimintaympäristön muutoksiin ajoissa sekä hyödyntämään niiden tarjoamia uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Konsernin tavoitteena on kasvaa kannattavasti sekä orgaanisesti että yrityskaupoin. Yrityskauppoihin ja ulkoistuksiin liittyviä riskejä hallitaan valitsemalla määriteltyjen kriteerien mukaisia kohteita sekä tehokkailla integraatioprosesseilla, joilla YIT:n arvot, toimintatavat ja strategia tehdään tutuiksi uudelle henkilöstölle. Konsernissa on käytössä yhtenäinen prosessi ja ohjeistus yrityskauppojen toteuttamiseen.

YIT:lle tyypillisiä operatiivisia riskejä ovat tonttihankintoihin liittyvät riskit, omaperusteisten asunto- ja toimitilahankkeiden myyntiriski sekä urakkatarjouksiin, palvelusopimuksiin, projektinhallintaan ja henkilöstöön liittyvät riskit. YIT hallitsee myyntiriskiä sopeuttamalla asuntoaloitusten määrän arvioituun asuntokysyntään ja myymättömien asuntojensa lukumäärään (asuntotuotannon luvut on esitetty kohdassa Kehitys toimialoittain) sekä hankkimalla normaalisti keskeiset vuokralaiset ja/tai sijoittajan ennen toimitilahankkeen aloittamista. Asuntoluottojen ja kiinteistörahoituksen saatavuudessa tapahtuvat muutokset ovat keskeisiä asuntojen ja toimitilojen kysyntään liittyviä riskejä.

Tontteihin ei tehty alaskirjauksia vuoden 2012 aikana. YIT tarkastaa tonttiensa arvon IFRS-tilinpäätöskäytännön vaatimalla tavalla. Tonttivaranto arvostetaan hankintamenoon, ja tontin arvoa pienennetään, mikäli arvioidaan, että tontille rakennettava kohde myydään tontin hinnan ja rakennuskustannusten summaa alhaisempaan hintaan.

Taloudellisia riskejä ovat rahoituksen riittävyyteen, valuuttakursseihin ja korkoihin liittyvät riskit, luotto- ja vastapuoliriskit sekä raportointiprosessiin liittyvät riskit. Taloudellisia riskejä hallitaan laskenta- ja rahoituspolitiikoilla sekä sisäisellä ja ulkoisella tarkastuksella.

YIT:n katsauskauden liikevaihdosta noin 60 prosenttia tuli maista, joiden valuuttana on euro, konsernin muita keskeisiä valuuttoja ovat Ruotsin ja Norjan kruunut sekä Venäjän rupla. Konsernin merkittävin valuuttakurssiriski liittyy ruplamääräisiin sijoituksiin. Venäjälle sijoitettu pääoma oli katsauskauden lopussa kokonaisuudessaan 585,2 milj. euroa (9/2012: 550,7 milj. e). Oman pääoman ehtoisten sijoitusten tai sen luonteisten nettoinvestointien määrä kauden lopussa oli 460,0 milj. euroa (9/2012: 432,5 milj. e). Venäjällä oleviin tytäryhtiöihin tehdyt oman pääoman ehtoiset sijoitukset ovat rahoituspolitiikan mukaisesti suojaamatta ja niiden osalta ruplan mahdollinen devalvoituminen aiheuttaisi pääomien arvon alentumisen suuruisen negatiivisen muutoksen konsernin omaan pääomaan. Vieraan pääoman ehtoisten sijoitusten määrä oli katsauskauden lopussa 125,2 milj. euroa (9/2012: 118,2 milj. e) ja tämä positio oli kokonaisuudessaan suojattu. Euron ja ruplan välinen korkoero vaikuttaa suojauskustannuksiin ja sitä kautta nettorahoituskuluihin.

Tapahtumariskejä voivat olla henkilö- tai tietoturvaan liittyvät onnettomuudet tai toimitiloille, projektikohteille tai muulle omaisuudelle sattuvat äkilliset ja ennalta arvaamattomat esinevahingot kuten tulipalot, sortumiset ja varkaudet. YIT noudattaa konsernin laajuista turvallisuuspolitiikkaa, joka kattaa turvallisuuden eri osa-alueet.

Yksityiskohtaisempi selvitys YIT:n riskienhallintapolitiikasta sekä merkittävimmistä riskeistä julkaistaan vuoden 2012 vuosikertomuksessa. Rahoitusriskeistä kerrotaan tarkemmin vuoden 2012 tilinpäätöksen liitetiedoissa.

HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN OSANA VASTUULLISTA YRITYSTOIMINTAA

Henkilöstön kehittäminen on ollut YIT:n keskeinen painopiste vuonna 2012. YIT sitouttaa, motivoi ja kehittää henkilöstöään eri maissa useilla eri tavoilla. Mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen ja osaamisen laajentamiseen tarjotaan yhtiön sisäisillä ja ulkopuolisilla valmennuksilla, reflektiivisillä menetelmillä (mm. mentorointi, 360 astetta), ammattitutkintokoulutuksilla, työssä oppimalla sekä uralla etenemiseen aktiivisen tehtäväkierron kautta. Tavoitteena on olla myös tulevaisuudessa haluttu työnantaja. Tärkeimmät kehityskohteet olivat vuonna 2012 YIT:n arvojen mukaisen toiminnan ja esimiestyön kehittäminen, nuorten alalle tulijoiden vastuullinen ja pitkäjänteinen perehdytys, alan oppilaitosten kanssa tehtävä systemaattinen yhteistyö, kriittisten osaajien ja potentiaalisten seuraajien tunnistaminen ja kehittäminen sekä tuottavan, turvallisen ja terveellisen työskentelyn edistäminen yhtiössämme. YIT:ssä on panostettu myös johtamiskoulutukseen ja kriittisissä asemissa toimivista johtajista 70 % prosenttia osallistui johtamiskoulutukseen vuonna 2012. Vuoden 2012 aikana luotiin pohja yhtenäisemmälle talent managementille sekä lanseerattiin yhteinen henkilöstötutkimus YIT Voice, jossa on mukana esimies- ja sitouttamisindeksit. YIT Kausta sertifioitiin menestyksekkäästi toimivaksi yritykseksi Liettuassa vuonna 2012. YIT on palkittu myös Suomen vastuullisimmaksi kesätyöntekijöiden työnantajaksi vuosina 2011 ja 2012.

Henkilöstön työturvallisuutta ja työhyvinvointia on edistetty tukemalla esimiesten johtamistaitoja, yhtenäistämällä ohjeita, pilotoimalla uusia tai kehittämällä nykyisiä järjestelmiä, panostamalla ennakoivaan ja varhaiseen puuttumiseen sekä painottamalla johdon esimerkin tärkeyttä ja yleisesti asenteen merkitystä. YIT:n johtoryhmätyöskentelyn kiinteänä osana on työturvallisuuden kehittymisen ja sattuneiden tapaturmien seuranta. Työturvallisuutta mitataan yleisesti käytössä olevalla mittarilla (tapaturmat per miljoona työtuntia). Vuonna 2012 tapaturmataajuus oli 11 (1-12/2011: 14).

Työhyvinvoinnin ja työterveyshuollon organisointi vaihtelee maittain, mutta vuoden 2012 aikana aihe on noussut osaksi johtoryhmäkeskusteluja ja tiiviimpää seurantaa. Henkilöstömäärältään suurimmassa maassa Suomessa varhaisen puuttumisen malli on jalkautettu linjaorganisaatioon ja työkyvyttömyysriskien seurantajärjestelmä on pilotoinnissa. Tulos- ja kehityskeskustelut ovat YIT:n yrityskulttuuriin kuuluva vaikuttamiskanava, joka osaltaan edistää työhyvinvointia. Uudessa henkilöstötutkimuksessa pystytään seuraamaan näiden keskustelujen hyödyllisyyttä. Tietoisuutta yrityskulttuurista, arvoista ja johtajuudesta on lisätty ja aihepiiriin liittyvä workshop on pidetty viidessä toimintamaassa vuoden 2012 aikana.

NÄKYMÄT VUODELLE 2013

YIT arvioi, että vuonna 2013 konsernin toimialaraportoinnin mukainen liikevaihto säilyy vuoden 2012 tasolla ja että liikevoitto kasvaa vuonna 2013. Epävarmuus yleisestä makrotaloudellisesta kehityksestä on edelleen korkealla, mikä vaikuttaa YIT:n liiketoimintaan ja asiakkaisiin. Ensimmäinen vuosineljännes on tyypillisesti liiketoiminnan normaalin sesonkiluonteisuuden vuoksi heikoin.

Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset palvelut

Pohjoismaissa kiinteistöteknisten palveluiden markkinatilanne vaihtelee maittain vuonna 2013.

Huolto- ja kunnossapitomarkkinoiden arvioidaan säilyvän määrällisesti vakaana tai jopa kasvavan hieman kaikissa toimintamaissa vuonna 2013. Tekniikan lisääntyminen rakennuksissa kasvattaa uusien palvelujen kysyntää, energiatehokkuuspalvelujen kysynnän odotetaan pysyvän vakaana. Huolto- ja kunnossapitomarkkinoiden odotetaan kasvavan erityisesti Norjassa 3-4 prosenttia.

Projektimarkkinoiden kysynnän odotetaan heikkenevän edelleen vuonna 2013 Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Projektimarkkinoiden koon Ruotsissa arvioidaan pienentyvän vuoden 2013 aikana noin 5 prosenttia, pääasiassa heikentyvän kysynnän vuoksi. Norjassa projektimarkkinoiden arvioidaan säilyvän vakaana ja infrastruktuuriprojektien kysynnän kasvavan vuoden 2013 aikana.

Baltian maissa ja Venäjällä sekä projekti- että palvelumarkkinoiden kysynnän arvioidaan pysyvän matalalla tasolla.

Keski-Euroopan kiinteistötekniset palvelut

Keski-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa huolto- ja kunnossapitomarkkinoiden uskotaan kasvavan maltillisesti. Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan osalta kasvulle on edelleen melko suotuisat edellytykset erityisesti Saksassa ja Itävallassa. Puolassa kiinteistöteknisten palveluiden markkinat kasvavat edelleen, mutta kärsivät ylitarjonnasta, mikä vaikuttaa hintatasoa heikentävästi. Kiinteistöteknisten palveluiden markkinat muualla Keskisessä Itä-Euroopassa (Tshekki ja Romania) kehittyvät hitaasti ja aktiviteetti on alhainen.

Epävarmuus projektimarkkinoilla on lisääntynyt YIT:n Keski-Euroopan toimintamaissa. Uusinvestoinneissa päätöstenteko on hidastunut ja joidenkin projektien aloituksia on siirretty, osittain rahoituksen puutteen vuoksi. Taloteknisten uusinvestointien ennustetaan pysyvän nykyisellä tasollaan Saksassa ja Itävallassa, kun Keskisessä Itä-Euroopassa niiden ennustetaan vähentyvän hieman.

Energiatehokkuuspalveluiden kysynnän kasvulle on edellytyksiä tulevina vuosina korkean energian hinnan ja tiukentuvan ympäristölainsäädännön myötä etenkin Saksassa ja Itävallassa. Myös liikenneinfrastruktuurin ylläpitoon liittyvien palveluiden arvioidaan kehittyvän myönteisesti.

Suomen rakentamispalvelut

Suomen rakentamispalveluissa asuntokysynnän arvioidaan jatkuvan hyvänä uusien asuntojen tarpeen säilyessä korkealla. Asuntokysyntää tukevat edelleen matalana pysyvät korot, suhteellisen vakaa työllisyystilanne ja muuttoliike kasvukeskuksiin. Lisäksi väestön ja asuntokuntien määrä lisääntyy, koska maahanmuutto jatkaa kasvua ja yhden hengen talouksien määrä nousee. Ensimmäisen vuosineljänneksen asuntomyyntiä voi osaltaan tukea maaliskuussa 2013 voimaantuleva varainsiirtoverolain muutos, jonka mukaan varainsiirtovero nousee nykyisestä 1,6 prosentista 2,0 prosenttiin. Vero lasketaan jatkossa asunnon velattomasta hinnasta.

Euroconstructin joulukuussa 2012 julkaiseman ennusteen mukaan Suomessa aloitetaan 25 000 asunnon rakentaminen vuonna 2013. VTT:n tammikuussa 2012 julkaiseman selvityksen mukaan uusien asuntojen vuosittainen tuotantotarve on pitkällä aikavälillä 24 000–29 000 asuntoa. YIT:n tavoitteena on vahvistaa asemaansa maan johtavana asuntorakentajana.

YIT arvioi asuntojen hintatason pysyvän vakaana vuonna 2013. Rakennuskustannusten arvioidaan nousevan pääasiassa uusien energiasäädösten vuoksi, mutta nousun arvioidaan olevan maltillista vuonna 2013.

Toimitilarakentamisen puolella kiinteistösijoittajat ovat edelleen varovaisia yleisen taloustilanteen vuoksi, riskien hallitsemiseksi pääkaupunkiseutua ja hyviä vuokralaisia arvostetaan. Pitkien korkojen erittäin alhainen taso lisää sijoittajien kiinnostusta hyvin tuottaviin kiinteistöihin. Euroconstructin joulukuussa 2012 esittämän arvion mukaan toimistorakentaminen laskee Suomessa noin 19 prosenttia vuoden 2013 aikana. Toimistojen vajaakäyttöasteet ovat edelleen korkeahkolla tasolla ja tyhjänä oleva rakennuskanta pitää sisällään myös vanhaa, huonokuntoista toimistotilaa. YIT arvioi, että kysyntä kohdistuu moderneihin ja energiatehokkaisiin toimistoihin. YIT arvioi toimitilojen korjausrakentamisen kasvavan vuonna 2013.

Euroconstructin joulukuussa 2012 esittämän arvion mukaan liikerakentaminen laskee Suomessa noin 12 prosenttia vuoden 2013 aikana. Rakentamista tukee vähittäiskaupan siirtyminen yhä suurempiin liikekiinteistöihin ja ulkomaisten kauppaketjujen laajentuminen Suomessa. Liiketilojen vajaakäyttöasteet ovat varsin alhaiset.

Infrarakentamisen markkinoiden arvioidaan säilyvän vakaana ja samalla tasolla kuin vuonna 2012 (Euroconstruct, joulukuu 2012). Rata- ja metrorakentaminen jatkavat kasvuaan 2013 ja useita isoja väylähankkeita on käynnissä 2013-2014. Kalliorakentamisen markkinatilanteen arvioidaan pysyvän hyvänä. Kalliolouhintatöistä siirrytään sisustus- ja rakennusteknisiin töihin. Teiden kunnossapitomarkkinan arvioidaan pysyvän vakaana ja uusien kilpailutusten avaavan YIT:lle mahdollisuuksia.

Kansainväliset rakentamispalvelut

Asuntorakentamisen määrän arvioidaan kasvavan edelleen Venäjällä vuonna 2013. Kasvun arvioidaan kuitenkin hidastuvan jonkin verran viime vuoden tasosta.

Moskova, Moskovan ympäristö ja Pietari muodostavat Venäjän suurimmat asuntomarkkinat: näillä alueilla rakennetaan noin viidennes maan kaikista asunnoista. Asuntojen kysyntää on tukenut Venäjän hyvä talouskehitys, hyvä kuluttajaluottamus ja asuntolainamarkkinoiden myönteinen kehitys, joskin asuntolainojen korot kääntyivät nousuun vuoden 2011 lopussa. Korkojen nousu jatkui edelleen vuoden 2012 aikana ja nousun ennakoidaan jatkuvan myös vuonna 2013.

Tulevaisuudennäkymät ovat Venäjän asuntorakentamisessa hyvät. Asumisväljyys on vielä selvästi Länsi-Eurooppaa alhaisempi ja asuintalojen kunto heikko, mikä luo tarpeen uusille laadukkaille asunnoille. Lisäksi keskiluokan osuuden väestöstä arvioidaan kasvavan ja asuntokuntien lukumäärän jatkavan kasvuaan. Asuntolainamarkkinoiden kehittyminen Venäjällä on myös osaltaan laajentanut potentiaalista ostajakuntaa. YIT on edesauttanut kuluttajien lainansaantia tekemällä laajaa yhteistyötä pankkien kanssa. YIT arvioi, että asuntojen hinnat nousevat Venäjällä vuonna 2013, mutta hitaammin kuin vuonna 2012.

Toimitilarakentamisen volyymin odotetaan kasvavan maltillisesti vuonna 2013 VTT:n tilastojen mukaan. YIT:n yksittäisistä markkinoista suurin on Pietari, jossa YIT jatkaa edelleen Gorelovon teollisuuspuiston markkinointia ja myyntiä.

Baltian maissa asuntojen kysyntää on tukenut parantunut kuluttajaluottamus ja työllisyystilanne. Asuntorakentamisen odotetaan pysyvän edellisen vuoden tasolla Tshekissä ja Slovakiassa vuonna 2013. Tshekissä talouskasvu on pysähtynyt ja maassa on nostettu asuntomyynnin arvonlisäveroa vuoden 2013 alusta lähtien. Slovakiassa asuntomarkkinoita tukevat asuntojen vakaa hintataso, talouden maltillinen kasvu ja alhaisena pysyneet korot, riskinä on kasvava työttömyys.

HALLITUKSEN EHDOTUS JAKOKELPOISTEN VAROJEN KÄYTÖSTÄ

Emoyhtiö YIT Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2012 ovat:

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus

Helsingissä 4. päivänä helmikuuta 2013

Henrik Ehrnrooth                                     Reino Hanhinen

Puheenjohtaja                                         Varapuheenjohtaja

Kim Gran                                                 Antti Herlin

Satu Huber                                              Michael Rosenlew

Juhani Pitkäkoski

Toimitusjohtaja

TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2012: TAULUKKO-OSA

Tilinpäätöstiedote perustuu tilintarkastettuun tilinpäätökseen vuodelta 2012.

1. SEGMENTTIRAPORTOINTI

1.1 Segmenttiraportoinnin laadintaperiaatteet

1.2 Tunnusluvut, segmenttiraportointi

1.3 Liikevaihto, segmenttiraportointi

1.4 Liikevoitto ja katsauskauden voitto, segmenttiraportointi

1.5 Tilauskanta, segmenttiraportointi

1.6 Konsernin kehitys vuosineljänneksittäin, segmenttiraportointi

1.7 Toimialojen kehitys vuosineljänneksittäin, segmenttiraportointi

1.8 Segmenttiraportoinnin ja konserniraportoinnin täsmäytys

2. KONSERNIRAPORTOINTI, IFRS

2.1 Tunnusluvut, IFRS

2.2 Konsernin kehitys vuosineljänneksittäin, IFRS

2.3 Konsernin tuloslaskelma 1.1.-31.12.2012, IFRS

2.4 Laaja tuloslaskelma 1.1.-31.12.2012, IFRS

2.5 Konsernin tuloslaskelma 1.10.-31.12.2012, IFRS

2.6 Konsernitase, IFRS

2.7 Laskelma oman pääoman muutoksista

2.8 Rahavirtalaskelma

2.9 Tilinpäätöstiedotteen laadintaperiaatteet

2.10 Tunnuslukujen laskentakaavat

2.11 Rahoitusriskien hallinta

2.12 Kauden liikevoittoon vaikuttavat poikkeukselliset erät

2.13 Hankitut ja myydyt liiketoiminnot

2.14 Aineellisten hyödykkeiden muutokset

2.15 Vaihto-omaisuus

2.16 Oman pääoman liitetiedot

2.17 Korolliset velat

2.18 Ehdollisten velkojen ja varojen muutokset sekä vastuusitoumukset

2.19 Liiketoimet osakkuusyhtiöiden kanssa

1. SEGMENTTIRAPORTOINTI

1.1 Segmenttiraportoinnin laadintaperiaatteet

Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset palvelut ja Keski-Euroopan kiinteistötekniset palvelut -toimialojen raportointi johdolle perustuu konsernin IFRS-laskentaperiaatteisiin. Suomen rakentamispalvelut ja Kansainväliset rakentamispalvelut -toimialojen raportoinnissa johdolle omaperusteinen asunto- ja toimitilarakentaminen tuloutetaan rakentamisen valmiusasteen ja kohteen myyntiasteen tulon perusteella, ns. osatuloutusperiaatetta noudattaen, mikä eroaa konsernin IFRS-laskentaperiaatteista. Konsernin IFRS-laskentaperiaatteen mukaan omaperusteisen asunto- ja toimitilarakentamisen tuloutus tehdään kohteen valmistuessa luovutukseen perustuen. Omaperusteisissa toimitilahankkeissa tuloutustapa arvioidaan sopimusehtojen perusteella hankekohtaisesti. Myydyt hankkeet tuloutetaan joko hankkeen rakentamisen käynnistyttyä tai kohteen valmistuttua. Hankkeen tuloista ja menoista tuloutetaan osuus, joka saadaan periaatteella valmiusaste kerrottuna myyntiasteella kerrottuna vuokrausasteella. YIT myy omaperusteiset toimitilahankkeet sijoittajille tavallisesti ennen hankkeen rakentamisen käynnistymistä tai rakentamisen alkuvaiheen aikana. Tuloutusperiaatteiden erojen vaikutus liikevaihtoon ja liikevoittoon esitetään rivillä IFRIC 15 -muunnos. Laskentasäännön seurauksena konserniraportoinnissa voi olla suurta vaihtelua eri vuosineljännesten välillä. Ylin operatiivinen päätöksentekijä, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on YIT-konsernin johtoryhmä.

1.2 Tunnusluvut, segmenttiraportointi

¹⁾ Emoyhtiön omistajien osuus

1.3 Liikevaihto, segmenttiraportointi

1.4 Liikevoitto ja katsauskauden voitto, segmenttiraportointi

Liikevoittoprosentti, segmenttiraportointi

1.5 Tilauskanta, segmenttiraportointi

1.6 Konsernin kehitys vuosineljänneksittäin, segmenttiraportointi

¹⁾ Emoyhtiön omistajien osuus

1.7. Toimialojen kehitys vuosineljänneksittäin, segmenttiraportointi

Liikevaihto segmenteittäin