Finnair Oyj
Osavuosikatsaus (Q1 and Q3)

FINNAIR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2011

Liikevaihto kasvoi 13,9 %, liiketulos -25,2 miljoonaa euroa Finnair aloittaa koko yhtiön laajuisen rakenne- ja kustannussäästökartoituksen ja tavoittelee 140 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä vuoteen 2014 mennessä

Finnair Oyj. Osavuosikatsaus 5.8.2011 klo 9.00 

 Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen osavuosituloksesta:

"Toisella vuosineljänneksellä liikenteemme kasvoi tärkeimmillä markkinoillamme ja liikematkustuksen kysyntä kehittyi positiivisesti. Eurooppa-Aasia- strategiamme mukaisesti panostamme edelleen kaukoreitteihin, ja toukokuussa avatun päivittäisen Singaporen reitin alku on ollut rohkaiseva. Vuosineljänneksen viime tunteina saimme yhteistyökumppanimme Flyben kanssa päätökseen Finnish Commuter Airlinesin oston. Uskon Flyben alueellisen lentämisen osaamisen ja Finnairin aluetuntemuksen sekä verkosto-osaamisen täydentävän toisiaan erinomaisesti. Uusi yritys luo meille kustannustehokkaan palvelualustan ja avaa mahdollisuuden rakentaa alueellisen lentämisen voittajayritystä.

Vaikka kustannuksemme ovat kehittyneet polttoainekulujen voimakasta kasvua lukuun ottamatta suunnitellusti, kannattavuuskehityksemme ei ole odotusten mukainen. Toimialamme on parin viime vuoden aikana muuttunut radikaalisti: markkinoille on tullut lisää kilpailua, uusia palveluinnovaatioita ja tehokkaampia toimintatapoja. Japanin ja Lähi-idän tilanteiden aiheuttamat tilapäishäiriöt sekä öljyn hinnan tuntuva nousu ovat tietysti osaltaan vaikuttaneet kannattavuuden heikkenemiseen. Erityisesti Japanin luonnonkatastrofin vaikutus tulokseen oli merkittävä toisella neljänneksellä.

Perusliiketoimintamme, erityisesti Euroopan syöttöliikenne, on haastavassa tilanteessa. Kulurakenteemme moniin kilpailijoihimme verrattuna on yksinkertaisesti pitkällä aikavälillä kestämätön. Meidän on tehostettava toimintaamme, jotta voimme rakentaa tulevaisuuden Finnairia kestävällä tavalla. Siksi asetammekin nyt tavoitteeksi kulutasomme 140 miljoonan euron pysyvän alentamisen vuoteen 2014 mennessä. Aloitamme näiden säästösuunnitelmien laatimisen ja keskustelut eri henkilöstöryhmien edustajien kanssa välittömästi.

On selvää, että näin mittavien säästöjen toteutuminen edellyttää uutta ajattelua, sekä toimintatapojen ja rakenteiden merkittävää muutosta kaikkien kuluerien tarkastelun ohella. Perinteiset toimintatapamme ja – rakenteemme eivät enää vastaa nykyisen ympäristömme tarpeita. Olemme jo aikaisemmin kertoneet, että pyrimme löytämään uudenlaisen toimintatavan Catering-liiketoiminnassamme yhdessä teollisen kumppanin kanssa. Samoin meidän on avoimesti tutkittava rakennemuutosmahdollisuuksia muillakin osa-alueilla. Meidän täytyy analysoida erilaisia rakenteellisia ratkaisuja myös lentoliikenteen osalta, erityisesti Euroopan liikenteessä.

Samaan aikaan tavoitteemme on kasvaa ja parantaa taloudellista tulostamme kestävällä tavalla, ei vain karsia kuluja. Tavoitteenamme on kaksinkertaistaa Aasian-liikenteestä syntyvä liikevaihtomme vuoteen 2020 mennessä. Jatkamme uusien reitti- ja vuoromahdollisuuksien kartoittamista Aasiassa strategisen kulmakivemme vahvistamiseksi. Avaamme ensi vuonna ensimmäisenä eurooppalaisena lentoyhtiönä reitin Kiinan suurimpaan kaupunkiin Chongqingiin, joka panostaa voimakkaasti sekä teollisuuteen, ulkomaankauppaan että turismiin. Finnair panostaa myös vahvasti asiakaspalveluun ja läpikulkuliikenteen sujuvuuteen Helsingissä, joka muodostaa keskeisen solmukohdan Aasian ja Euroopan liikenteessämme. Saimmekin iloksemme tunnustusta erinomaisesta asiakaspalvelustamme kun World Airline Awards palkitsi Finnairin Pariisin ilmailumessujen yhteydessä parhaana pohjoiseurooppalaisena lentoyhtiönä vuonna 2011.

Reittiliikenteen kasvun ohella kehitämme myös mahdollisuuksia lisätä oheisliikevaihtoamme ja tuoda lisäarvoa matkustajillemme. Myös rahtiliikenne tarjoaa Aasian talouskasvun ansiosta meille uusia kasvu- ja liiketoimintamahdollisuuksia, jotka pyrimme hyödyntämään kunnianhimoisten tavoitteidemme mukaisesti.

Uskon, että strategiamme antaa meille hyvän pohjan rakentaa uutta Finnairia yhteistyössä henkilöstömme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa. Kerromme tulevista suunnitelmistamme enemmän lähiviikkoina ja -kuukausina suunnittelutyön edetessä eri yksiköissämme. Tavoitteemme on selkeä: haluamme luoda kannattavan Finnairin, joka pystyy investoimaan tulevaisuuteensa."

Liiketoimintaympäristö ja Finnairin lentotoiminnan kehitys

 Ensimmäistä vuosineljännestä leimannut voimakas tarjonnan kasvu tasoittui toisella vuosineljänneksellä korkeana pysyneen öljyn hintatason, epävarman makrotaloustilanteen, sekä Japanin, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan tilanteiden seurauksena. Finnair kykeni hyödyntämään tilannetta kasvattamalla markkinaosuuttaan Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä; yhtiö nousi jo kolmanneksi suurimmaksi lentoyhtiöksi operoimillaan markkinoilla myydyillä henkilökilometreillä  mitattuna. Se on lisännyt tarjontaansa Aasian-liikenteessä strategiansa mukaisesti: Toukokuussa Finnair aloitti päivittäiset suorat lennot Singaporeen. Reitin aloitus on ollut rohkaiseva.

 Liikematkustus ja business-luokan kysyntä kehittyivät myönteisesti, mutta euromarkkinoiden epävarmuus, Japaniin suuntautuvan kysynnän heikkous, sekä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan levottomuudet heijastuivat kuitenkin kielteisesti yksikkötuoton (RASK) kehitykseen, se laski 4,3 prosenttia.

 Polttoainekulujen nousua lukuun ottamatta Finnairin kustannukset ovat kehittyneet odotusten mukaisesti. Polttoainesuojaukset tuottivat 24 miljoonan euron suojausvoitot huhti-kesäkuussa. Suojausvoitot ensimmäiseltä vuosipuoliskolta olivat 36 miljoonaa euroa. Suojauspolitiikan mukainen heinä-syyskuun suojausaste on 73 prosenttia.

Polttoaineen hinnan sekä alkuvuoden häiriöiden vuoksi Finnairin tulos oli aikaisemman tulosohjauksen mukaisesti tappiollinen myös toisella vuosineljänneksellä.

 Finnairin liikevaihto kasvoi 65,9 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavan ajanjaksoon verrattuna. Aasian-liikenteen tuotot kasvoivat 28 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

 Matkustuskysyntä Euroopasta Japaniin oli edellisvuotta heikompaa myös toisella vuosineljänneksellä. Japanin kysynnän heikkoudella oli merkittävä vaikutus toisen neljänneksen tulokseen. Liikematkustus Japaniin on kuitenkin elpymässä ja kysyntä Japanista Eurooppaan säilyi vahvana. Vuositasolla keskimäärin noin 70 prosenttia Finnairin Japanin-lentojen matkustajista on lähtöisin Japanista.

 Finnairin kannattavuus heikkeni, ja sen toiminnallinen liiketulos oli -13,8 miljoonaa euroa, kun se viime vuoden vastaavalla jaksolla oli -13,6 miljoonaa euroa. Toiminnan tehostumisen ansiosta toimintakulut, pois lukien polttoainekustannukset, pysyivät suunnitellulla tasolla ja olivat  425,5 miljoonaa euroa (392,7).  Yksikkökustannukset polttoainetta lukuun ottamatta laskivat 11,6 % edelliseen vuoteen verrattuna.

 Rahtikysyntä jatkoi myönteistä kehitystään, ja rahdin myynti kasvoi 18 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Finnair ja Neff Capital Management LLC julkistivat maaliskuussa perustavansa rahtiliikenneyhteisyrityksen Nordic Global Airlines Ltd:n (NGA), joka aloitti rahtiliikenteen MD11-kalustolla 4.8.2011. Kesäkuussa Finnairin rahtiliiketoiminta aloitti yhteistyön World Airwaysin kanssa. World Airways lentää MD11- rahtikoneella Helsingin, New Yorkin ja Shanghain välillä kahdesti viikossa.

 Flybe ja Finnair julkistivat 1.7.2011 allekirjoittaneensa sopimuksen Finnish Commuter Airlines Oy:n (FCA) ostosta. Kilpailuviranomaiset hyväksyivät yrityskaupan 1.8.2011. Raportoitavan kauden lukuihin ei sisälly järjestelyyn liittyviä eriä. Yritysten yhteisenä visiona on rakentaa Pohjoismaiden ja Baltian maiden johtava alueellinen lentoyhtiö. Finnish Commuter Airlinesin osto toteutetaan perustamalla uusi yritys Flybe Nordic Ab, josta Flybe omistaa 60 ja Finnair 40 prosenttia. Suunnitelmien mukaan Flybe vastaa Finnish Commuter Airlinesin operatiivisesta toiminnasta elokuusta 2011 alkaen.

Yhteistyö Flyben kanssa sekä FCA:n osto ovat Finnairin kumppanuusstrategian mukainen esimerkki yhtiön tavoitteesta liittoutua alan parhaiden toimijoiden kanssa lisäarvon tuottamiseksi asiakkaille ja osakkeenomistajille. Flybe Nordic luo Pohjoismaiden markkinoille vahvan, Finnairin toimintaa täydentävän ja kustannustehokkaan toimijan, joka point-to-point-yhteyksien lisäksi muodostaa tehokkaan syöttöliikennealustan yhtiön kansainvälisille lennoille.

Yhtiö on jatkanut vuoden 2010 viimeisellä vuosineljänneksellä julkistetun identiteettiuudistuksen toteuttamista. Yksi sen keskeisistä alueista on palveluidentiteetin uudistaminen, jonka käytännön toimet aloitettiin vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä. Osana palveluidentiteetin uudistusta toteutettava mittava palvelukoulutusohjelma on saanut erinomaisen vastaanoton. Kesäkuun loppuun mennessä jo 1613 finnairilaista on osallistunut tähän koulutukseen

Avaintekijät ja riskit

Finnairin tulokseen vaikuttaa operatiivisen toiminnan lisäksi keskeisesti polttoaineen markkinahinnan kehitys, sillä polttoainekustannukset ovat henkilöstökustannusten ohella suurimpia kulueriä. Polttoainekulujen osuus kokonaiskuluista on lähes neljännes. Lisäksi tulokseen vaikuttavat Yhdysvaltain dollarin ja Japanin jenin kurssivaihtelut. Vahvan Japanin-liiketoiminnan vuoksi jeni on merkittävä tulovaluutta ja polttoainekulut ovat puolestaan dollarisidonnaisia.

Uuden yhteisyrityksen Flybe Nordicin liikkeellelähtöön ja strategian toteutukseen liittyy omat riskinsä. Yhtiö tavoittelee pitkällä aikavälillä Pohjoismaiden ja Baltian maiden alueellisen lentämisen johtajuutta. Markkinat ovat kuitenkin kilpaillut ja menestyäkseen uuden yhtiön pitää tehdä oma brändinsä tunnetuksi ja pystyttävä erottumaan edukseen kustannustehokkaassa alueellisessa lentämisessä.

Finnairin toimintaan liittyy useita strategisia, taloudellisia ja operatiivisia riskejä, jotka on käsitelty kattavasti yhtiön vuoden 2010 toimintakertomuksessa sekä konsernin tilinpäätöksessä http://www.finnairgroup.com/sijoittajat/sijoittajat_9.html

Matkustaja- ja rahtiliikenteen varauskannan lyhyyden takia pidemmän aikavälin ennustaminen on vaikeaa.

Näkymät toiselle vuosipuoliskolle 2011

Toisen vuosipuoliskon tuloksen ennakoidaan kääntyvän voitolliseksi aikaisemman tulosohjauksen mukaisesti. Yhtiö arvioi, että se pystyy toteuttamaan osan tänään julkaisemistaan kustannussäästötavoitteista jo tämän vuoden aikana.

Yhtiön arvioi edelleen, ettei se pysty saavuttamaan positiivista tulosta vuonna 2011, koska sen ensimmäinen vuosipuolisko oli raskaasti tappiollinen.

Finnair arvioi edelleen liikevaihdon kasvavan yli 10 % kuluvana vuonna.

Taloudellinen tulos 1.4.–30.6.2011

Huhti-kesäkuussa 2011 Finnair-konsernin liikevaihto oli 539,4 miljoonaa euroa, mikä on 13,9 % prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Konsernin toiminnallinen liiketulos ilman kertaluonteisia eriä, käyttöomaisuuden myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon ja huoltovarauksiin liittyvien valuuttakurssien muutoksia oli -13,8 miljoonaa euroa (-13,6). Tulos ennen veroja oli -30,2 euroa (-37,9).

 Johdannaisten käyvän arvon ja huoltovarauksiin liittyvien valuuttakurssien muutokset heikensivät toisen vuosineljänneksen raportoitua tulosta 11,3 miljoonaa euroa. Edellisvuonna vastaavan erän tulosvaikutus oli -20,8 miljoonaa euroa.

 Yhdysvaltain dollarin heikentyminen suhteessa euroon ei vaikuttanut toiminnalliseen tulokseen merkittävästi toisella vuosineljänneksellä. Maaliskuun lopussa seuraavan 12 kuukauden suojausaste dollarikorille oli 71 prosenttia.

 Toisella neljänneksellä euromääräiset toiminnalliset kulut olivat 557,2 (495,8) miljoonaa euroa. Polttoainekulut, mukaan lukien hintasuojaukset, nousivat 27,7 prosenttia ollen 131,7 miljoonaa euroa. Yhtiön henkilöstökulut olivat 110,4 miljoonaa euroa (105,9). Kaluston ainesostot, huoltokustannukset ja poistot olivat 54,4 miljoonaa euroa (58,6).

 Tarkastelukauden liiketoiminnan nettorahavirta oli 90,1 miljoonaa euroa (19,5).

 Viimeisen 12 kuukauden sijoitetun pääoman tuotto oli -3,4 prosenttia (-7,8) ja oman pääoman tuotto -7,9 prosenttia (-13,7). Finnairin osakekohtainen tulos huhti-kesäkuussa oli -0,20 euroa (-0,23).

Taloudellinen tulos 1.1.–30.6.2011

 Tammi-kesäkuussa 2011 Finnair-konsernin liikevaihto oli 1 073,1 miljoonaa euroa (955,0). Konsernin toiminnallinen liiketulos ilman kertaluonteisia eriä, käyttöomaisuuden myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon ja huoltovarauksiin liittyvien valuuttakurssien muutoksia oli -56,9 miljoonaa euroa (-39,9). Tulos ennen veroja oli -76,4 miljoona euroa (-67,3).

Johdannaisten käyvän arvon ja huoltovarauksiin liittyvien valuuttakurssien muutokset paransivat alkuvuoden raportoitua tulosta 8,3 miljoonaa euroa. Edellisvuonna vastaavan erän tulosvaikutus oli -20,4 miljoonaa euroa.

 Tarkastelukauden euromääräiset toiminnalliset kulut olivat 1 138,0 (1 006,9) miljoonaa euroa. Polttoainekulut, mukaan lukien hintasuojaukset, nousivat 26,9 prosenttia. Yhtiön henkilöstökulut olivat 227,2 miljoonaa euroa (217,8). Kaluston ainesostot, huoltokustannukset ja poistot olivat 114,6 miljoonaa euroa (114,6).

 Tammi-kesäkuun liiketoiminnan nettorahavirta oli 52,1 miljoonaa euroa (1,6).  

Tase

Konsernin tase oli kesäkuun 2011 lopussa 2 475,5 miljoonaa euroa (2 548,1). Raportointikauden lopussa oma pääoma oli yhteensä 800,1 miljoonaa euroa (807,9) eli 6,26 euroa osakkeelta (6,32). Konsernin osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma oli 30. kesäkuuta 799,4 miljoonaa euroa (806,9).

Omaan pääomaan sisältyy suojauslaskentaan liittyvä käyvän arvon rahasto, jonka arvoon öljyn hinta- ja valuuttamuutokset vaikuttavat. Erän suuruus katsaushetkellä oli laskennallisten verojen jälkeen 38,9 miljoonaa euroa ja se sisältää valuutta- ja polttoainejohdannaiset sekä vähemmässä määrin muita eriä (9,1).

Kassavirta ja rahoitus

Huhti-kesäkuun 2011 liiketoiminnan nettorahavirta oli 90,1 miljoonaa euroa (19,5). Kassavirta ennen rahoituksen rahavirtoja oli 110,0 miljoonaa euroa (85,2). Toisen vuosineljänneksen rahoituskulut olivat 6,2 miljoonaa euroa (5,7) ja rahoitustuotot 1,2 miljoonaa euroa (1,0)

Käyttöomaisuusinvestointeihin liittyvät ennakkomaksut olivat -11,6 miljoonaa euroa (61,1). 30. kesäkuuta korollinen velka oli 723,3 miljoonaa euroa (860,3). Omavaraisuusaste oli 32,9 prosenttia (32,2) ja nettovelkaantumisaste (gearing) 24,0 prosenttia (36,1). Oikaistu nettovelkaantumisaste (adjusted gearing) oli 78,7 prosenttia (98,1).

Konsernin likviditeetti säilyi hyvänä. Yhtiöllä on työeläkeyhtiö Ilmariselta noin 380 miljoonan euron rahastoitujen eläkevarojen takaisinlainausmahdollisuus, jonka nostaminen edellyttää pankkitakausta. Lisäksi Finnair uusi kesäkuussa 2010 kolmeksi vuodeksi reservirahoitukseksi tarkoitetun 200 miljoonan euron syndikoidun luottolupauksen, jota ei ole toistaiseksi käytetty. Rahoituksellista joustoa saadaan myös 200 miljoonan euron lyhytaikaisella yritystodistusohjelmalla, joka oli kauden lopussa kokonaan käyttämättä.

Investoinnit

Finnair-konsernin huhti-kesäkuun 2011 kokonaisinvestoinnit ilman ennakkomaksuja olivat 30,9 miljoonaa euroa (74,8), tammi-kesäkuussa 61,8 miljoonaa euroa (143,5). Laivastoinvestointien osuus kokonaisinvestoinneista oli noin 56,6 miljoonaa euroa (141,7) ensimmäisellä vuosipuoliskolla.  Kokonaisarvio investoinneista vuodelle 2011 on noin 70 miljoonaa euroa.

Laivasto

Finnair-konsernin laivastoa hallinnoi Finnairin kokonaan omistama tytäryhtiö Finnair Aircraft Finance Oy. Kesäkuun lopussa Finnair-konsernilla oli liikenteessä yhteensä 65 lentokonetta. Finnairin koko laivaston keski-ikä on hieman yli seitsemän vuotta.

Finnairin laivastoon liittyi toisella neljänneksellä yksi Embraer E190 kone, loppuvuodelle ei ole suunniteltuja konetoimituksia.

Liiketoiminta-alueiden kehitys

Finnair-konsernin tilinpäätöksen segmenttiraportointi perustuu liiketoiminta-alueisiin. Raportoitavat liiketoiminta-alueet ovat Lentoliikenne, Lentotoimintapalvelut ja Matkapalvelut.

Lentoliikenne

Liiketoiminta-alue vastaa reitti- ja tilauslentoliikenteen sekä rahdin myynnistä, asiakaspalvelusta ja palvelukonsepteista, operatiivisesta lentotoiminnasta sekä lentokaluston hankintaan ja rahoittamiseen liittyvistä toiminnoista. Lentoliikenne-segmenttiin kuuluvat yksiköt ovat Kaupalliset toiminnot, Operatiiviset toiminnot, Asiakaspalvelutoiminnot ja Resurssienhallinta sekä tytäryhtiöt Finnair Cargo Oy, Finnair Cargo Terminal Operations Oy, Finnair Flight Academy Oy, sekä Finnair Aircraft Finance Oy.

Matkustajaliikenne

Finnairin liikenne kasvoi henkilökilometreillä mitattuna huhti-kesäkuussa 18 prosenttia viime vuoteen nähden, kun kapasiteetti kasvoi kokonaisuudessaan 21 prosenttia. Aasian-liikenteessä kapasiteetti kasvoi lähes 28 prosenttia muun muassa Singaporen reitin avauksen myötä. Toisen neljänneksen matkustajakäyttöaste laski -1,8 prosenttiyksikköä.

Kaukoliikenteen liikematkustuskysyntä kehittyi myönteisesti myös toisella vuosineljänneksellä ja business-luokan matkustus kasvoi kesäkuussa erityisesti Aasian-liikenteessä. Kokonaisuudessaan reittiliikenteen business-luokan kysyntä kasvoi 27 prosenttia toisen vuosineljänneksen aikana. Myös Japaniin suuntautuva liikematkustus on elpymässä, vaikka kysyntä on edelleen selvästi viime vuotta alemmalla tasolla. Matkustus Japanista Eurooppaan säilyi hyvällä tasolla.

Finnairin liikenteen yksikkötuotto henkilökilometriltä (RPK) oli toisella vuosineljänneksellä samalla tasolla kuin edellisvuonna. Reittiliikenteen yksikkötuotto kuitenkin laski 1,1 prosenttia. Yksikkötuoton kehitykseen vaikuttivat huhti-kesäkuussa erityisesti Japanin ja Lähi-idän -alueiden tilanteet. Lisäksi Suomen sisäisen liikenteen ylikapasiteetti painoi kotimarkkinoiden yksikkötuottoa. Vastaavasti myös yksikkötuotto tarjotulta tuolikilometriltä (RASK) laski 4,3 prosenttia.

Yritysmyynti kehittyi edelleen suotuisasti toisen neljänneksen aikana ja kasvoi edellisen vuoden vastaavaan vuosineljännekseen verrattuna 30 prosenttia. Kasvu painottui Suomen ulkopuoliseen myyntiin, joka kasvoi yli 50 prosenttia. Vahvimmin yritysmyynti kasvoi Saksassa,

Sveitsissä, Kiinassa, Hongkongissa, Japanissa, sekä Venäjällä, Puolassa ja Norjassa. Globaalin yritysmyynnin osuus reittiliikenteen kokonaismyynnistä oli 27 prosenttia ja se kasvoi edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 1,8 prosenttia.

Finnairin tilauslennoilla oli huhti-kesäkuussa n. 156 500 matkustajaa, mikä oli noin 20 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Tilausliikenteessä osa aiemmin lomalentoina operoiduista reiteistä lennettiin kesäkauden alusta lähtien reittilentona. Lomaliikenteen laskennallinen kapasiteettimuutos johtuu näiden muutosten lisäksi Lähi-idän levottomuuksien aiheuttamista Egyptin ja Tunisian lentosarjojen peruutuksista. Tilauslentojen matkustajakäyttöaste pysyi edellisvuoden tasolla (83 prosenttia).

Finnair kasvatti edelleen markkinaosuuttaan Euroopan ja Aasian välisessä reittiliikenteessä pääkilpailijoihinsa nähden, ja sen markkinaosuus operoimillaan reittipareilla oli 5,8 prosenttia (5,5). Finnair on markkinaosuudeltaan jo kolmanneksi suurin verkostoyhtiö näillä markkinoilla. Suomesta lähtevistä lennoista Finnairin osuus on noin 52 prosenttia.

Finnairin lentojen saapumistäsmällisyys säilyi hyvällä tasolla: 86,6 (88,6) kaikista reittilennoista saapui aikataulussa.

Rahti

Haasteellisesta alkuvuodesta huolimatta rahti teki hyvän tuloksen myös huhti-kesäkuussa. Rahdin myynti kasvoi 18 prosenttia toisella vuosineljänneksellä. Tarjotut tonnikilometrit kasvoivat 21,5 prosenttia ja myydyt tonnikilometrit 16,1 prosenttia.

Rahdin yksikkötuotto kasvoi 1,8 prosenttia tarjotulta tonnikilometriltä. Kuljetetun rahdin ja postin määrä kasvoi 10,5 prosenttia. Kokonaiskäyttöaste oli 61,1 prosenttia.

Rahdin kasvulukuihin vaikuttivat myönteisesti Singaporen reitin avauksen ja Hongkongin lisälentojen ohella myös keväällä 2010 aloitettu rahtikoneliikennöinti. Rahtikone siirtyi perustetun Nordic Global Airlines Ltd:n operoimaksi elokuussa. Finnair Cargo on yrityksen vähemmistö-osakas.

Kasvustrategian mukaisesti yhtiö aloitti yhteistyön World Airwaysin kanssa kesäkuussa. World Airways lentää MD11-rahtikoneella Helsingin, New Yorkin ja Shanghain välillä kahdesti viikossa.

Lentokoulutus

Finnair Flight Academyn myynti kasvoi hyvin alkuvuodesta. Myynti Finnairin ulkopuolisille asiakkaille kasvoi 15 prosenttia, minkä ansioista lentosimulaattoreiden käyttöaste oli erittäin korkea.

Lentoliikenteen palvelut ja tuotteet

Finnair aloitti toukokuussa lennot uusimpaan kohteeseensa Singaporeen, jonne liikennöidään päivittäin. Kesäkuussa yhtiö lisäsi vuoroja Hongkongiin. Finnair lentää Aasiaan nyt ennätykselliset 74 viikkovuoroa 10 kaupunkiin.

Yhteistyölennot australialaisen oneworld-allianssikumppani Qantasin kanssa Helsingistä Singaporen kautta Melbourneen, Brisbaneen, Perthiin, Adelaideen ja Sydneyhyn alkoivat toukokuussa Singaporen-reitin auettua.

Euroopan suurin alueellinen lentoyhtiö Flybe ja Finnair kertoivat heinäkuun alussa visiostaan rakentaa Pohjoismaiden ja Baltian maiden johtava alueellinen lentoyhtiö Flybe Nordic. Sen suunnitelmissa on avata uusia reittejä ja tarjoaa edullisempia hintoja piristäen Pohjoismaiden alueellista lentoliikennettä. Yhtiö pyrkii kehittämään markkinoita, joita muut lentoyhtiöt eivät vielä palvele esittelemällä uusia alueellisia reittejä, lentoja ja aikatauluja. Yhtiön tavoitteena on aloittaa liikennöinti uudella reittiverkostolla IATA:n talvikauden alkaessa 30.10.2011. Suunnitellut liiketoiminnan laajennukset täydentäisivät niitä tärkeitä reittejä, joilla Finnish Commuter Airlines jo liikennöi Suomessa.

Heinäkuussa Finnair ilmoitti avaavansa reitit Kiinan Chongqingiin ja Ranskan Lyoniin. Finnair on ensimmäinen lentoyhtiö, joka avaa suoran reittilennon Euroopasta Chongqingiin. Lennot aloitetaan ensi vuoden toukokuussa. Kiinalaisten yritysten lisäksi monet länsimaiset yritykset etenkin elektroniikka- sekä auto- ja kemianteollisuudessa laajentavat tällä hetkellä toimintaansa Chongqingiin, joten liikematkustus on kovassa kasvussa. Myös rahdin kasvunäkymät ovat teollisuuden kasvun vuoksi lupaavat.

World Airline Awards palkitsi Finnairin Pariisin ilmailumessujen yhteydessä parhaana pohjoiseurooppalaisena lentoyhtiönä vuonna 2011. The World Airline Awards™ perustuu ilmailualan arvostettuun Skytrax World Airline Survey -tutkimukseen, ja se tunnetaan.laajasti ainoana globaalina ja itsenäisenä lentoyhtiöiden toimintaa mittaavana asiakastyytyväisyystutkimuksena..

Lentotoimintapalvelut

Liiketoiminta-alue koostuu lentokoneiden huoltopalveluista, maapalveluista sekä konsernin catering-toiminnoista. Liiketoiminta-alueeseen kuuluvat myös valtaosa konsernin kiinteistöomaisuudesta sekä operatiiviseen toimintaan liittyvien kiinteistöjen hallinnointi ja ylläpito sekä toimitilapalvelujen hankinta. Lentotoimintapalvelujen liiketoiminta on pääosin konsernin sisäistä palvelutuotantoa. Liikevaihdosta noin neljännes on konsernin ulkopuolista.

Finnair Cateringin liikevoitto kasvoi huhti-kesäkuussa. Myös Finncateringin toiminta oli voitollista toisella vuosineljänneksellä. Erityisesti lentoyhtiöiden ulkopuolisten asiakkaiden myynti kehittyi myönteisesti.

Kartoitustyö Finnair Cateringin rakenteellisista vaihtoehdoista ja mahdollisista yhteistyökumppaneista on käynnissä. Selvitystyö koskee Finnair Catering Oy:n catering-tuotantoa ja Finncatering Oy:tä.

Finnair Tekniikka teki voitollisen tuloksen toisella neljänneksellä. Tekniikan rakennemuutos etenee suunnitellusti. Varastopalvelujen liikkeenluovutus Transvalille astui voimaan 1.6.2011, ja sen yhteydessä 62 henkilöä siirtyi Transvalin palvelukseen.

Maapalveluja tuottavan Northportin toiminnallinen liiketulos oli huhti-kesäkuussa lievästi tappiollinen.

Matkapalvelut (matkanjärjestäjät ja matkatoimistot)

Liiketoiminta-alueen muodostavat Aurinkomatkat ja sen Virossa ja Venäjällä toimivat tytäryritykset sekä liikematkatoimistot Area ja Suomen Matkatoimisto (SMT) ja SMT:n Baltian maissa toimiva tytäryhtiö Estravel. Amadeus Finland tuottaa matkailualan ohjelmistoja ja ratkaisuja. Aurinkomatkat palvelee vapaa-ajan matkustajia tarjoten valmismatkojen lisäksi asiakkaalle mm. räätälöityjä matkoja, lento- ja hotellipaketteja, pelkkiä lentoja, laivamatkoja, golf-, purjehdus- ja laskettelulomia sekä ryhmämatkoja.

Suomen valmismatkamarkkinoilla on kesäkaudella 2011 runsaasti ylitarjontaa, mikä laski kesämatkojen hintoja. Aurinkomatkojen liikevaihto kasvoi toisella vuosineljänneksellä 8 prosenttia, kun matkustajamäärä kasvoi 17 prosenttia edellisvuotisesta. Venäjän valmismatkatuotantoa kasvatettiin huhti-kesäkuussa. Myös Viron valmismatkakysyntä on toipumassa taantumasta.

Arean ja Suomen Matkatoimiston vapaa-ajan toimintojen integrointi Aurinkomatkoihin saatiin päätökseen toisella vuosineljänneksellä. Nyt kuluttaja löytää Aurinkomatkoista kaikki vapaa-ajan matkat. Keskeisin jakelutie on verkkopalvelu www.aurinkomatkat.fi, jota täydentävät puhelinpalvelun lisäksi Aurinkomatkojen toimistot viidellä paikkakunnalla.

Aurinkomatkojen logo uudistettiin ja lyhennettiin aurinko-muotoon. Vastaava uudistus toteutetaan syksyllä Viron ja Venäjän markkinoilla. Asiakastyytyväisyys säilyi erittäin hyvällä tasolla.

Liikematkustuskysyntä kasvoi merkittävästi tarkastelukaudella ja Finnairin liikematkatoimistot kasvattivat markkinaosuuttaan. Matkatoimistojen tuottavuus parani ja tulos kääntyi selvästi voitolliseksi. Suomen Matkatoimisto perusti Service Lab -kehityshautomon Helsinkiin. Vuorovaikutteinen kehitysyksikkö kehittää, optimoi ja testaa uusia palvelukonsepteja yhdessä asiakkaiden kanssa. Area puolestaan esitteli jatkuvan, mobiilin asiakastyytyväisyyskyselyn.

Kesäkuun alusta Area ja SMT tarjoavat kansainvälisille asiakkailleen selkeästi erottuvat vaihtoehdot. Area valitsi uudeksi kansainväliseksi kumppanikseen GlobalStar – ketjun. SMT jatkaa Suomessa ja Baltian maissa ainoana American Express Travel Services -edustajana. Yhtiöt uudistivat visuaalisen ilmeensä ja verkkosivuston palvelunsa vastaamaan liikematkustajan tarpeita.

Osakkeet

Finnairin markkina-arvo NASDAQ OMX Helsingin pörssissä oli kesäkuun lopussa 457,4 miljoonaa euroa (512,5) ja päätöskurssi oli 3,57 euroa (4,00). Tammi-kesäkuun aikana Finnairin osakkeen ylin kurssi oli 5,37 euroa (4,78), alin kurssi 3,22 euroa (3,61) ja keskikurssi 4,09 euroa (4,16). Osakkeita vaihdettiin 11,3 miljoonaa (16,5) kappaletta ja arvoltaan 46,1 miljoonaa euroa (68,4). Finnairin kaupparekisteriin merkitty osakemäärä oli kesäkuun lopussa 128 136 115 kappaletta. Suomen valtio omisti Finnairin osakkeista 55,8 prosenttia (55,8), suorien ulkomaisten omistusten ja hallintarekisteröityjen osuus oli 14,3 prosenttia (16,0).                                                        

Finnairin hallussa oli 30.6.2011 yhteensä 410 187 kappaletta Finnairin osakkeita, joiden osuus yhtiön koko osakepääomasta oli 0,3 prosenttia. Tammi-kesäkuussa 2011 yhtiö ei hankkinut eikä luovuttanut omia osakkeita. 

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa oli huhti-kesäkuussa keskimäärin 7 519 työntekijää (7 621). Henkilöstö jakautui liiketoiminta-alueittain seuraavasti: Lentoliikenne 3 547 (3 566), lentotoimintapalvelut 2 673 (2 681) ja matkapalvelut 1 004 (1 141). Henkilöstön määrä 30.6.2011 oli 7 795.

Yhtiö sopi huhtikuussa Finnairin Teknisten kanssa palkkaratkaisusta ja solmi Suomen lentovirkailijoiden kanssa vuoden mittaisen työehtosopimuksen.

FINNAIR OYJ

Hallitus

Tiedotustilaisuus

Finnair järjestää mediatilaisuuden 5.8.2011 klo 11 ja analyytikkotilaisuuden
klo 12.30 Helsinki-Vantaan lentoaseman Toimistotornissa, Lentäjäntie 3.

Finnair Oyj
Viestintä
Arja Suominen
Viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja

Lisätietoja antavat:

Talousjohtaja
Erno Hilden
puhelin (09) 818 8550
erno.hilden@finnair.com

Viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja
Arja Suominen
puhelin (09) 818 4028
arja.suominen@finnair.com, comms@finnair.com

IRO Kati Kaksonen
talousviestintä ja sijoittajasuhteet
puhelin (09) 818 2780
kati.kaksonen@finnair.com, investor.relations@finnair.com

Tulostiedotus loppuvuonna 2011:

– Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta julkaistaan 27.10.2011.

Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa on Finnairin verkkosivuilla osoitteessa http://www.finnairgroup.com/sijoittajat/sijoittajat_2.html