Julkaistu: 2011-04-28 08:00:00 CEST
Finnair Oyj
Osavuosikatsaus (Q1 and Q3)

Finnair-konsernin osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2011

Liikevaihto kasvoi 10,8 %, liiketulos heikkeni polttoaineen hinnannousun ja Japanin-katastrofin vuoksi

Finnair Oyj. Osavuosikatsaus 28.4.2011 klo 9.00

Avainluvut

 

    Q1 2011 Q1 2010 Muutos %
Liikevaihto ja tulos        
Liikevaihto milj.euroa 533,7 481,5 10,8
Toiminnallinen liiketulos, EBIT milj.euroa -43,1 -26,3 63,9
Toiminnallinen liiketulos liikevaihdosta prosenttia -8,1 -5,5  
Liiketulos, EBIT milj.euroa -43,1 -25,9 66,4
EBITDAR milj.euroa 3,6 20,0 -82,0
Tulos ennen veroja milj.euroa -46,2 -29,4 57,1
Tase ja kassavirta        
Omavaraisuusaste prosenttia 34,7 34,6  
Nettovelkaantumisaste, Gearing prosenttia 30,0 30,2  
Oikaistu nettovelkaantumisaste, Adjusted Gearing prosenttia 80,6 91,9  
Bruttoinvestoinnit milj.euroa 30,9 68,7 -55,0
Osake        
Osakkeen hinta vuosineljänneksen lopussa euroa 3,84 4,35 -11,7
Osakekohtainen tulos, EPS euroa -0,28 -0,19
 
47,4
Liikennesuorite, yksikkökustannukset ja -tuotot        
Matkustajamäärä tuhatta hlöä 1 885 1 839 2,5
Tarjotut henkilökilometrit, ASK milj. 7 353 6 560 12,1
Myydyt henkilökilometrit, RPK milj. 5 339 5 251 1,7
Matkustajakäyttöaste, PLF prosenttia 72,6 80,0  
Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä, RASK senttiä/ASK 5,54 5,61 -1,3
Yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä, yield senttiä/RPK 6,78 6,30 7,6
Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä, CASK senttiä/ASK 6,38 6,39 -0,1
CASK ilman polttoainetta senttiä/ASK 4,69 4,82 -2,5
Tarjotut tonnikilometrit, ATK milj. 1133 940 20,5
Myydyt tonnikilometrit, RTK milj. 688 618 11,4
Kuljetetun rahdin ja postin määrä tonnia 34 447 24 958 38,0
Rahtiliikenteen yksikkötuotto myydyltä tonnikilometriltä senttiä/RTK 26,29 23,61 11,3
Kokonaiskäyttöaste prosenttia 60,7 65,7  
Lentojen lukumäärä   20 530 19 267 6,6
Henkilöstö        
Henkilöstö, keskimäärin   7 470 7 681 -2,7

 

Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen osavuosituloksesta:

Lentoliikennevolyymimme kasvoivat merkittävästi erityisesti Aasian ja Pohjois-Amerikan kaukolennoilla. Liikenteeseen on kuitenkin tullut jälleen jonkin verran ylikapasiteettia, kun kilpailijamme Finnairin tavoin valmistautuvat liikenteen ennustettuun kasvuun. Siksi kokonaiskäyttöasteemme oli jonkin verran aikaisempaa heikompi edellisvuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna.

Öljyn hinnan tuntuva ja nopea nousu lisäsi voimakkaasti kulukuormaamme, vaikka muuten olemme onnistuneet kulujen hallinnassa melko hyvin. Vaikka hintatasomme onkin kehittynyt positiivisesti, emme ole nykyisessä ylikapasiteettitilanteessa pystyneet siirtämään polttoaineen hinnannousua sellaisenaan lentohintoihin.

Japanin maaliskuinen järkyttävä katastrofi vaikutti sekin kielteisesti tulokseemme, kun matkustus Japaniin väheni dramaattisesti. Finnair on kuitenkin jatkanut päivittäisiä lentojaan Japaniin, minkä uskomme pitkällä aikavälillä koituvan eduksemme.

Olemme jatkaneet määrätietoisesti Aasian-strategiamme toteutusta ja valmistaudumme parhaillaan uuden Singaporen-reittimme avaukseen. Kaukoliikenteen kehittämisen ohella teemme työtä syöttöliikenteen kustannustehokkuuden parantamiseksi. 

Joudumme tekemään lujasti työtä muuttaaksemme strategiamme mahdollistaman kasvun kannattavaksi. Kannattava kasvu edellyttää toimintojemme jatkuvaa tehostamista, reittiverkostomme ja strategiamme kehittämistä ja rakenteellisten ratkaisujen uudelleen-arviointia Finnair-konsernissa.

Toimintojamme tehostetaan esimerkiksi investoimalla prosessi- ja automaatiokehitykseen sekä karsimalla päällekkäisiä toimintoja. Syöttöliikenteessä tavoitteenamme on parantaa kannattavuutta muun muassa kumppanuus järjestelyillä. Esimerkiksi Finncomm Airlines -kumppanuusjärjestelyissä etsimme ratkaisua, jossa Finnair yhteistyössä kumppaniensa kanssa loisi kustannustehokkaan tuotantoalustan tietyille syöttöliikenteen reiteille.

Lisäksi joudumme pohtimaan sitä, mikä on liiketoimintamme ydinaluetta ja millä alueilla voisimme hyötyä vaihtoehtoisista ratkaisuista. Yksi tällaisista alueista on Catering-yksikkömme, jossa tavoitteemme on aloittaa erilaisten vaihtoehtojen tarkastelu kyseisen liiketoiminnan kehittämiseksi.

 

Liiketoimintaympäristö ja Finnairin lentotoiminnan kehitys

Vuosi 2011 alkoi polttoaineen voimakkaan hinnannousun ja lisääntyneen lentotarjonnan merkeissä. Toimiala valmistautuu markkinoiden ennustettuun kasvuun, minkä vuoksi markkinoilla on ylikapasiteettia ja kilpailutilanne on tiukka. Hintataso, yksikkötuotto myytyä henkilökilometriä kohti, kuitenkin parani edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Markkinatilanteen vuoksi kausiluontoisesti heikon ensimmäisen vuosineljänneksen aikana yhtiö ei pystynyt siirtämään öljyn hinnan nousua lentohintoihin. Polttoainekulujen nousua lukuun ottamatta Finnairin kustannukset ovat kehittyneet odotusten mukaisesti. Kun polttoainekustannusten osuus oli kuitenkin yli viidennes kokonaiskustannuksista, niiden nousu vaikutti merkittävästi yhtiön tappioon ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Finnairin polttoainesuojaukset toimivat kuitenkin hyvin ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Finnair noudattaa konservatiivista polttoaineen hinnan suojauspolitiikkaa ja sen huhti-kesäkuun suojausaste on 77 prosenttia.

Finnairin liikevaihto kasvoi 52,2 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavan ajanjaksoon verrattuna. Erityisen myönteisesti kehittyi Aasian-liikenne, jossa tuotot kasvoivat 23 % viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Yhtiö on lisännyt tarjontaansa Aasian-liikenteessä strategiansa mukaisesti ja se jatkaa laajentumismahdollisuuksien arviointia. Toukokuussa Finnair aloittaa päivittäiset suorat lennot Singaporeen, minkä arvioidaan parantavan yhtiön kapasiteetin käyttöastetta, kun vuodenvaihteessa käyttöön otetut koneet siirtyvät tälle reitille.

Aasian-liikenteeseen vaikutti maaliskuun puolivälistä lähtien Japanin järkyttävä katastrofi, jonka seurauksena erityisesti kysyntä Euroopasta Japaniin on vähentynyt merkittävästi. Finnair on kuitenkin jatkanut päivittäisiä lentojaan Japaniin. Yhtiö arvioi, että pidemmällä aikavälillä Japanin-matkustus elpyy, kun jälleenrakennus täysimääräisesti lähtee liikkeelle. Jälleenrakennuksella arvioidaan olevan positiivisia vaikutuksia erityisesti Japaniin suuntautuvaan liikematkustukseen.

Finnairin kannattavuus heikkeni, ja sen toiminnallinen liiketulos oli -43,1 miljoonaa euroa, kun se viime vuoden vastaavalla jaksolla oli -26,3 miljoonaa euroa. Yhtiö on jatkanut tehostamistoimia, joiden ansiosta toimintakulut, pois lukien polttoainekustannukset, pysyivät tavoitetasolla ollen 448,0 miljoonaa euroa (405,8). Yksikkökustannukset polttoainetta lukuun ottamatta laskivat -2,5 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Finnairin Tekniikka-yhtiöissä aloitettiin tammikuussa 2011 yhteistoimintaneuvottelut, joiden tavoitteena oli henkilöstön vähentäminen 450 henkilötyövuotta vastaavalla määrällä. Ensimmäisen vuosineljänneksen viralliseen tulokseen sisältyy 18,4 miljoonan euron kertaluontoinen henkilöstökuluerä Tekniikan uudelleenjärjestelyjä varten.

Kun Finnairin lentoliikenteen painopiste on Eurooppa-Aasia-liikenteessä, yhtiö pyrkii kehittämään Euroopan- ja kotimaansyöttöliikenteeseen vaihtoehtoisia tuotantoalustoja yksikkökustannusten alentamiseksi ja joustavuuden lisäämiseksi. Finnair pyrkii saamaan päätökseen vuoden toisella neljänneksellä Finncomm Airlines -kumppanuusneuvottelut ja saamaan mukaan yhteistyöhän myös toimialakumppanin. Oman syöttöliikennetuotannon kustannustehokkuuden parantamiseksi Airbus 32S-laivaston matkustamoversiot uusitaan. Muutostyöt alkavat vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä. Uudistus alentaa yksikkökustannuksia ja tuo lisäkapasiteettia matkustusmukavuuden säilyessä entisellään. Lisäksi yhtiö pyrkii edelleen parantamaan oman kapearunkolaivastonsa käytön tehokkuutta ristiinkäytöllä reitti- ja lomalentoliikenteessä.

Rahtikysyntä jatkoi myönteistä kehitystään, ja Finnair Cargon liikevaihto kasvoi 57 % viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Finnair ja Neff Capital Management LLC julkistivat maaliskuussa perustavansa rahtiliikenneyhteisyrityksen Nordic Global Airlines Ltd:n (NGA), joka aloittaa rahtiliikenteen MD11-kalustolla tarvittavat luvat saatuaan.

Konsernissa on käynnissä useita prosessikehityshankkeita kustannustehokkuuden parantamiseksi. Ostotoiminta on yksikkökustannusten alentamiseen liittyen yksi keskeisistä kehityshankkeista.  Uusi ostojohtaja aloittaa tehtävässään toisella vuosineljänneksellä.

Yhtiö on jatkanut vuoden 2010 viimeisellä vuosineljänneksellä julkistetun identiteettiuudistuksen toteuttamista. Yksi sen keskeisistä alueista on palveluidentiteetin uudistaminen, jonka käytännön toimet aloitettiin vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä ja ne ovat saaneet hyvän vastaanoton. Finnairin tavoitteena on luoda lisäarvoa asiakaspalvelun avulla ja saada siten kilpailuetua avainkilpailijoihinsa nähden. Tämän kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseksi se toteuttaa merkittävän palvelukoulutusohjelman vuoden 2011 aikana.

 

Avaintekijät ja riskit

Finnairin tulokseen vaikuttaa operatiivisen toiminnan lisäksi keskeisesti öljyn markkinahinnan kehitys, sillä polttoainekustannukset ovat henkilöstökustannusten ohella suurimpia kulueriä. Niiden osuus kokonaiskuluista on yli 20 %. Lisäksi tulokseen vaikuttavat Yhdysvaltain dollarin ja Japanin jenin kurssivaihtelut. Vahvan Japanin-liiketoiminnan vuoksi jeni on merkittävä tulovaluutta ja polttoainekulut ovat puolestaan dollarisidonnaisia.

Finnairin toimintaan liittyy useita strategisia, taloudellisia ja operatiivisia riskejä, jotka on käsitelty kattavasti yhtiön vuoden 2010 toimintakertomuksessa sekä konsernin tilinpäätöksessä http://www.finnairgroup.com/sijoittajat/sijoittajat_9.html

Matkustaja- ja rahtiliikenteen varauskannan lyhyyden takia pidemmän aikavälin ennustaminen on vaikeaa. Japanin-tilanne vaikuttaa liikevaihtoa heikentävästi ainakin vielä toisella vuosineljänneksellä ja on vaikea arvioida, milloin kysyntä palautuu maanjäristystä edeltäneelle tasolle ja jatkaa aiempaa myönteistä kehitystään.

Finnair toimitti ensimmäisten lentoyhtiöiden joukossa varmennetut tonnikilometri- ja päästöraportit vuodelta 2010 viranomaisille maaliskuussa 2011. Yhtiö on varautunut päästökauppaan, joskin varautumista on vaikeuttanut se, että yksittäisten lentoyhtiöiden maksutta jaettavien päästöoikeuksien osuudet saadaan aikaisintaan syksyllä 2011.

Lisäksi päästökaupan kustannusten siirtäminen hintoihin on vaikeaa, koska päästökauppa koske kaikkia kansainvälisiä lentoyhtiöitä samalla tavoin, mikä vääristää kilpailua. Tämä johtuu EU:n yksipuolisesta sitoutumisesta päästökauppaan.

 

Näkymät vuodelle 2011

Finnair arvioi, että sen tämän vuoden toinen vuosineljännes tulee olemaan tappiollinen. Toisen vuosipuoliskon tuloksen ennakoidaan kuitenkin kääntyvän voitolliseksi.

Yhtiön arvioi edelleen, ettei se pysty saavuttamaan positiivista tulosta vuonna 2011, elleivät öljyn hintakehitys tai Japanin tilanne oleellisesti parane loppuvuotta kohden.

Finnair arvioi edelleen liikevaihdon kasvavan yli 10 % kuluvana vuonna.

Finnair jatkaa toiminnan kannattavuuden palauttamiseen tähtääviä toimia ja etsii uusia keinoja kustannustehokkuuden lisäämiseksi.

 

Taloudellinen tulos 1.1.–31.3.2011

Tammi-maaliskuussa Finnair-konsernin liikevaihto oli 533,7 miljoonaa euroa (481,5 edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna), mikä on 10,8 % prosenttia edellisvuotta korkeampi. Konsernin toiminnallinen liiketulos ilman kertaluonteisia eriä, käyttöomaisuuden myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon ja huoltojen valuuttakurssausten muutoksia oli -43,1 miljoonaa euroa (-26,3). Tulos ennen veroja oli -46,2 euroa (-29,4).

Johdannaisten käyvän arvon muutokset paransivat ensimmäisen kolmen kuukauden raportoitua tulosta 14,4 miljoonaa euroa. Edellisvuonna vastaavan erän positiivinen tulosvaikutus oli 0,4 miljoonaa euroa.

Yhdysvaltain dollarin heikentyminen suhteessa euroon vaikuttaa tulokseen positiivisesti, mutta korkeasta suojausasteesta johtuen vaikutus toiminnalliseen tulokseen ei ollut merkittävä ensimmäisellä neljänneksellä. Maaliskuun lopussa seuraavan 12 kuukauden suojausaste dollarikorille oli 68 prosenttia.

Ensimmäisellä neljänneksellä euromääräiset toiminnalliset kulut olivat 580,8 (511,1) miljoonaa euroa. Polttoainekulut, mukaan lukien hintasuojaukset, nousivat 26,1 prosenttia. Yhtiön henkilöstökulut olivat 116,8 miljoonaa euroa (111,9). Kaluston ainesostot, huoltokustannukset ja poistot olivat 60,2 miljoonaa euroa (56,0). Yhtiön tulokseen sisältyy Finnair tekniikan uudelleenjärjestelyihin liittyvä, 18,4 miljoonan euron kertaluonteinen kuluerä.

Tarkastelukauden liiketoiminnan nettorahavirta oli -38,0 miljoonaa euroa (-17,9).

Viimeisen 12 kuukauden sijoitetun pääoman tuotto oli -1,5 prosenttia (-8,3) ja oman pääoman tuotto -4,2 prosenttia (-13,4). Finnairin osakekohtainen tulos tammi-maaliskuussa oli -0,28 euroa (-0,19).

 

Tase

Konsernin tase oli maaliskuun lopussa 2 481,4 miljoonaa euroa (2 438,2). Raportointikauden lopussa oma pääoma oli yhteensä 849,6 miljoonaa euroa (832,1). Konsernin osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma oli 31. maaliskuuta 849,0 miljoonaa euroa (831,2), eli 6,65 euroa osakkeelta.

Omaan pääomaan sisältyy suojauslaskentaan liittyvä käyvän arvon rahasto, jonka arvoon öljyn hinta- ja valuuttamuutokset vaikuttavat. Erän suuruus katsaushetkellä oli laskennallisten verojen jälkeen 65,6 miljoonaa euroa ja se sisältää valuutta- ja polttoainejohdannaiset sekä vähemmässä määrin muita eriä (1,8).

Norwegian Air Shuttle ASA:n osakkeiden arvonmuutos tammi-maaliskuussa vaikutti Finnairin omaan pääomaan noin -1,6 miljoonaa euroa laskennallisten verojen jälkeen. Finnair omistaa Norwegianin osakkeista noin viisi prosenttia.

 

Kassavirta ja rahoitus

Tammi-maaliskuun liiketoiminnan nettorahavirta oli -38,0 miljoonaa euroa (-17,9). Kassavirta ennen rahoituksen rahavirtoja oli 31,7 miljoonaa euroa (179,2). Ensimmäisen vuosineljänneksen rahoituskulut olivat 6,3 miljoonaa euroa (6,0) ja rahoitustuotot 3,1 miljoonaa euroa (2,5)

Käyttöomaisuusinvestointeihin liittyvät ennakkomaksut olivat 31,4 miljoonaa euroa (51,4). 31. maaliskuuta korollinen velka oli 742,6 miljoonaa euroa (774,6). Omavaraisuusaste oli 34,7 prosenttia (34,6) ja nettovelkaantumisaste (gearing) 30,0 prosenttia (30,2). Oikaistu nettovelkaantumisaste (adjusted gearing) oli 80,6 prosenttia (91,9).

Konsernin likviditeetti säilyi hyvänä. Yhtiöllä on työeläkeyhtiö Ilmariselta noin 380 miljoonan euron rahastoitujen eläkevarojen takaisinlainausmahdollisuus, jonka nostaminen edellyttää pankkitakausta. Lisäksi Finnair uusi kesäkuussa 2010 kolmeksi vuodeksi reservirahoitukseksi tarkoitetun 200 miljoonan euron syndikoidun luottolupauksen, jota ei ole toistaiseksi käytetty. Rahoituksellista joustoa saadaan myös 200 miljoonan euron lyhytaikaisella yritystodistusohjelmalla, joka oli kauden lopussa kokonaan käyttämättä.

 

Investoinnit

Finnair-konsernin tammi-maaliskuun kokonaisinvestoinnit ilman ennakkomaksuja olivat 30,9 miljoonaa euroa (68,7). Kokonaisarvio investoinneista vuodelle 2011 on noin 70 miljoonaa euroa. Laivastoinvestointien osuus kokonaisinvestoinneista oli noin 23 miljoonaa euroa (27,5).

 

Laivasto

Finnair-konsernin laivastoa hallinnoi Finnairin kokonaan omistama tytäryhtiö Finnair Aircraft Finance Oy. Maaliskuun lopussa Finnair-konsernilla oli liikenteessä yhteensä 65 lentokonetta. Finnairin koko laivaston keski-ikä on hieman yli seitsemän vuotta.

Finnairin laivastoon liittyi ensimmäisellä neljänneksellä toinen Air Francen entisistä Airbus A340- laajarunkokoneista. Ensimmäinen kone otettiin vastaan 2010 joulukuun alussa ja se aloitti liikennöinnin vuoden lopussa. Kapearunkolaivastoon liittyi yksi Embraer 190 – kone. Lisäksi yksi MD 11 ja yksi Embraer 170 myytiin kauden aikana. Toisen vuosineljänneksen aikana otetaan vastaan yksi Embraer E190 kone, loppuvuodelle ei ole suunniteltuja konetoimituksia.

 

Liiketoiminta-alueiden kehitys

Finnair-konsernin tilinpäätöksen segmenttiraportointi perustuu liiketoiminta-alueisiin. Raportoitavat liiketoiminta-alueet ovat Lentoliikenne, Lentotoimintapalvelut ja Matkapalvelut.

 

Lentoliikenne

Liiketoiminta-alue vastaa reitti- ja tilauslentoliikenteen sekä rahdin myynnistä, asiakaspalvelusta ja palvelukonsepteista, operatiivisesta lentotoiminnasta sekä lentokaluston hankintaan ja rahoittamiseen liittyvistä toiminnoista. Lentoliikenne-segmenttiin kuuluvat yksiköt ovat Kaupalliset toiminnot, Operatiiviset toiminnot, Asiakaspalvelutoiminnot ja Resurssienhallinta sekä tytäryhtiöt Finnair Cargo Oy, Finnair Cargo Terminal Operations Oy, Finnair Flight Academy Oy, sekä Finnair Aircraft Finance Oy.

 

Avainluvut

 

    Q1 2011 Q1 2010 Muutos %
Liikevaihto ja tulos        
Liikevaihto milj. euroa 452,3 403,2 12,2
Toiminnallinen liiketulos liikevaihdosta prosenttia -9,7 -6,1  
Toiminnallinen liiketulos, EBIT milj. euroa -43,9 -24,6 78,5
Henkilöstö        
Henkilöstö, keskimäärin   3 505 3 600 -2,6

 

Matkustajaliikenne

Lennetyillä henkilökilometreillä painotettu keskihinta (RPK) kasvoi vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana hieman yli 8 prosenttia. Kehitys oli positiivista kaikissa liikennelajeissa. Nopeinta kasvu oli Aasiassa.

Kokonaistarjonta kasvoi keskeisillä markkina-alueilla kysyntää enemmän vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana, mikä painoi Finnairin käyttöastetta.  Maaliskuun Aasian matkustajaliikenteen käyttöasteita painoivat lisäksi Japanin luonnonkatastrofi ja sen jälkiseuraukset. Ensimmäisen neljänneksen matkustajakäyttöaste laski kahdeksan prosenttiyksikköä.

Keskihinnan noususta huolimatta heikentyneet käyttöasteet johtivat yksikkötuoton (RASK) 1,3 prosentin laskuun.

Yritysmyynti kehittyi suotuisasti ensimmäisen neljänneksen aikana ja se kasvoi edellisen vuoden vastaavaan vuosineljännekseen verrattuna19 prosenttia. Kasvu painottui ulkomaan myyntiin, joka kasvoi 43 prosenttia. Suomen yritysmyynti kasvoi 7 prosenttia. Vahvimmin yritysmyynti kasvoi Japanissa, Hongkongissa, Ruotsissa, Norjassa ja Saksassa. Globaalin yritysmyynnin osuus reittiliikenteen kokonaismyynnistä oli 26 prosenttia ja se kasvoi edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 2,1 prosenttia. 

Finnairin tilauslennoilla oli tammi-maaliskuussa n. 230 100 matkustajaa, mikä oli 8,2 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Tämä johtui Egyptin, Tunisian ja Libyan levottomuuksista, joiden vuoksi Egyptin- ja Tunisian lomamatkat peruttiin loppukaudelta lähes kokonaan. Vapautunutta kapasiteettia pystyttiin ohjaamaan vain osin muihin kohteisiin. Tilauslentojen matkustajakäyttöaste heikkeni hieman ja oli 91,5 prosenttia.

Finnair on kasvattanut markkinaosuuttaan Euroopan ja Aasian välisessä reittiliikenteessä pääkilpailijoihinsa nähden, ja sen markkinaosuus operoiduilla reittipareilla oli 5,4 prosenttia (5,2). Finnair on markkinaosuudeltaan kuudenneksi suurin verkostoyhtiö näillä markkinoilla. Suomesta lähtevistä lennoista Finnairin osuus on noin 54 prosenttia.

Lentojen saapumistäsmällisyys parani edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta noin 10 prosenttiyksikköä 80,6 prosenttiin (71,4).

 

Rahti

Rahdin tuloskehitys säilyi vahvana tammi-maaliskuussa. Finnair Cargon liikevaihto kasvoi 57 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Japanin, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan tilanne hidasti kuitenkin rahtikysynnän kasvua. Rahdin kasvulukuihin vaikutti myönteisesti Euroopan ja Aasian välisen liikenteen kasvun lisäksi myös viime keväänä aloitettu rahtikoneliikennöinti.

Tarjotut tonnikilometrit kasvoivat 62,4 prosenttia. Myös myynti kasvoi merkittävästi, mutta alkuvuoden kysyntä on kausiluonteisesti maltillisempaa kiinalaisen uuden vuoden vuoksi. Myydyt tonnikilometrit kasvoivat 42,5 prosenttia.

Rahdin yksikkötuotto ilman rahtikoneen tuottoja kasvoi 5,5 prosenttia tarjotulta tonnikilometriltä. Kuljetetun rahdin ja postin määrä kasvoi 38 prosenttia. Kokonaiskäyttöaste laski 8,7 prosenttia.

Ensimmäinen vuosineljännes oli Japanin ja Lähi-idän tilanteen vuoksi odotettua heikompi, minkä vuoksi kapasiteetin merkittävää lisäystä ei kyetty hyödyntämään täysimääräisesti.

Uuden rahtilentoyhtiön Nordic Global Airlines Ltd:n (NGA) perustaminen, jossa Finnair Cargo on vähemmistöosakkaana, on edennyt hyvin tammi-maaliskuun aikana. Finnairin tavoitteena on investoida liiketoiminnan kasvualueisiin, aikaisemmin julkaistun suunnitelman ja strategian mukaisesti.

 

Lentokoulutus

Lentoliikenne-liiketoiminta-alueeseen kuuluvan lentokoulutuksen kysyntä on kasvussa. Finnair Flight Academyn (FFA) lentosimulaattorit toimivat tammi-maaliskuussa korkeilla käyttöasteilla. Noin puolet asiakkaista on Finnair-konsernin ulkopuolisia lentoyhtiöitä.

 

Lentoliikenteen palvelut ja tuotteet

Kesäliikennekausi alkoi Finnairin liikenteessä 27.3.2011. Tulevana kesänä Finnair lentää Aasiaan yhteensä ennätykselliset 74 viikkovuoroa 10 kaupunkiin. Finnair tarjoaa nopeimmat yhteydet Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä yli 200 reittiparilla. Uutena kohteena avataan toukokuussa Singapore, jonne liikennöidään päivittäin. Kesäkuussa Finnair lisää vuoroja Hongkongiin. Myös Chicagoon pääsee suoraan Helsingistä, kun oneworld-kumppani American Airlines aloittaa liikennöinnin uudella reitillä toukokuun alussa.

Finnair ja sen oneworld-allianssikumppani, australialainen lentoyhtiö Qantas aloittivat yhteistyölennot Helsingistä Bangkokin kautta Sydneyyn helmikuussa. Yhteistyölennot Helsingistä Singaporen kautta Melbourneen, Brisbaneen, Perthiin, Adelaideen ja Sydneyyn alkavat toukokuussa, kun Finnair aloittaa päivittäiset lennot Singaporeen.

Aikaisemmin lomalentoina lennetyt Malaga ja Toronto muuttuvat kesäkaudella reittilennoiksi, ja niihin lennetään viitenä päivänä viikossa. Myös reittilennoksi vaihtuvaan Nizzaan lennetään kolmesti viikossa. Yhtiö avasi myös uuden välilaskuttoman iltapäivävuoron Tanskan Aarhuusiin yhteistyössä Sun-Airin kanssa. Slovenian Ljubljanaan on neljä viikkolentoa ja Gdanskiin päivittäinen yhteys. Puolan-reittiä liikennöidään yhteistyössä Finncomm Airlinesin kanssa, ja lentojen on tarkoitus jatkua myös talvikaudella. Krakovaan lennetään 31.3. alkaen kaksi kertaa viikossa ja Venetsiaan kolme kertaa viikossa. Stuttgartin-liikenne kasvoi 17.4. kahteen päivittäiseen lentoon aiempien 10 viikkovuoron sijasta. Lissaboniin liikennöidään kolme viikoittaista reittilentoa 18.4. lähtien. 13.5. alkavat lennot Pisaan, jonne lennetään kahdesti viikossa. Norjan Bergeniin lennetään kolme viikkovuoroa Arlandan kautta 22.5. lähtien. Uuteen kohteeseen Pohjois-Venäjän Murmanskiin lennetään kolmesti viikossa kesäkaudella 15.6. lähtien.

Finnair on jatkanut päivittäisiä lentojaan Japaniin ja kuljettanut lennoillaan humanitaarista rahtia. Lisäksi Finnair tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden lahjoittaa Finnair Plus -pisteitään Suomen Punaiselle Ristille Japanin katastrofiavun hyväksi.

Finnair toi vuoden alussa yhteistyössä Diners Club Finlandin kanssa markkinoille uudenlaisen luottokortin, joka yhdistää Finnair Plus -jäsenkortin ja Diners Club -luottokortin. Yhteistyö tarjoaa Finnair Plus -jäsenille mahdollisuuden kerryttää pisteitä entistä nopeammin päivittäisillä ostoksilla, jolloin jäsenyysedut ovat saavutettavissa aiempaa helpommin.

Maaliskuun alussa Finnair julkaisi matkapuhelimen käyttäjille suunnatun palveluympäristön, joka kerää yhteen matkustamiseen liittyviä palveluita, ohjeita ja vinkkejä. Palveluympäristö löytyy osoitteesta m.finnair.com

 

Lentotoimintapalvelut

Liiketoiminta-alue koostuu lentokoneiden huoltopalveluista, maapalveluista sekä konsernin catering-toiminnoista. Liiketoiminta-alueeseen kuuluu myös valtaosa konsernin kiinteistöomaisuudesta sekä operatiiviseen toimintaan liittyvien kiinteistöjen hallinnoinnin ja ylläpidon sekä toimitilapalvelujen hankinta. Lentotoimintapalvelujen liiketoiminta on pääosin konsernin sisäistä palvelutuotantoa. Liiketoiminta-alueen liikevaihdosta neljännes on konsernin ulkopuolista.

 

Avainluvut

 

    Q1 2011 Q1 2010 Muutos %
Liikevaihto ja tulos        
Liikevaihto milj. euroa 114,5 110,7 3,4
Toiminnallinen liiketulos liikevaihdosta prosenttia 2,4 1,4  
Toiminnallinen liiketulos, EBIT milj. euroa 2,8 1,6 75,0
Henkilöstö        
Henkilöstö, keskimäärin   2 646 2 679 -1,2

 

Catering-liiketoiminta on lentotoimintapalveluista kannattavinta. Toiminta jakautuu ateriavalmistukseen ja siihen liittyvään logistiikkaan sekä travel retail -toimintoihin, joihin kuuluvat lennoilla tapahtuva myynti ennakkotilauspalveluineen sekä lentoasemamyymälät Helsingissä, Tampereella ja Turussa.

Cateringin liikevaihto laski edellisvuodesta 2,6 prosenttia, mikä johtui pääosin lentoyhtiöasiakkaiden konseptimuutoksista ja Finnair Tax Free Shop-päämyymälän uudistustöistä. Laajennettu Finnair Plus Tax Free Shop avattiin maaliskuussa 2011 Helsinki-Vantaan kakkosterminaalissa. Toiminnallinen tulos laski liikevaihdon laskun myötä. Finnair Catering onnistui kuitenkin sopeuttamaan kulurakenteensa liikevaihtomuutokseen.

Finnair Tekniikka teki lähes nollatuloksen ensimmäisellä neljänneksellä. Tekniikassa on menossa rakennemuutos, jonka osana yhtiö on päättänyt luopua ulkopuolisille asiakkaille tarjottavasta syvästi tappiollisesta lentokoneiden perushuoltotyöstä. Lentokonehuollon alueella keskitytään jatkossa omien koneiden laadukkaaseen ja kustannustehokkaaseen tukeen. Finnair Tekniikan rakennemuutokseen liittyneet yhteistoimintaneuvottelut saatiin päätökseen maaliskuun lopussa. Yhteensä 450 henkilön vähentymä toteutuu vuoden loppuun mennessä. Osana rakennemuutosta Finnair Technical Services Oy ja Suomen Transval Oy ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen Finnair Tekniikan Helsinki-Vantaan varastopalvelujen liikkeenluovutuksesta. Näissä varastotoiminnoissa työskentelee 75 henkilöä.

Maapalveluja tuottava Northport Oy:n toiminnallinen liiketulos oli tammi-maaliskuussa lievästi tappiollinen.

 

Matkapalvelut (matkanjärjestäjät ja matkatoimistot)

Liiketoiminta-alueen muodostavat Aurinkomatkat ja sen Virossa ja Venäjällä toimivat tytäryritykset sekä liikematkatoimistot Area ja Suomen Matkatoimisto (SMT) ja SMT:n Baltian maissa toimiva tytäryhtiö Estravel. Amadeus Finland tuottaa matkailualan ohjelmistoja ja ratkaisuja. Aurinkomatkat keskittyy vapaa-ajan matkustajien palveluun tarjoten matkustajille valmismatkojen lisäksi kaikki vapaa-ajan matkapalvelut. Arean ja Suomen Matkatoimiston vapaa-ajan liiketoiminta yhdistettiin joulukuussa 2010 Aurinkomatkoihin. Area ja SMT ovat nykyisin puhtaita liikematkatoimistoja.

 

Avainluvut

 

    Q1 2011 Q1 2010 Muutos %
Liikevaihto ja tulos        
Liikevaihto milj. euroa 106,6 100,1 6,5
Toiminnallinen liiketulos liikevaihdosta prosenttia 1,0 0,4  
Toiminnallinen liiketulos, EBIT milj. euroa 1,1 0,4  
Henkilöstö        
Henkilöstö, keskimäärin   1 025 1 164 -11,9

Talven valmismatkojen kysyntä vilkastui talouden taantuman jälkeen. Aurinkomatkojen myynti kasvoi Suomessa 10 prosenttia, Venäjällä ja Virossa vielä voimakkaammin. Lähi-idän levottomuuksien vuoksi Tunisian ja Egyptin lentosarjat keskeytettiin helmikuussa. Osalle matkustajista saatiin järjestettyä korvaavat lomapaketit, mutta tuhansia matkoja peruuntui, mikä heikensi tulosta.

Tarkastelujaksolla liikematkustus Suomesta kasvoi hieman ja Baltiassa selvästi edellisvuoteen verrattuna. Finnairin liikematkatoimistot kasvattivat markkinaosuuttaan. Kustannustehokkuutta lisäsi systemaattinen työskentely yritysten online -varaamisasteen ja matkatoimistojen prosessiautomaatioasteen nostamiseksi. Matkatoimistojen tuottavuus parani ja tulos kääntyi selvästi voitolliseksi. Nordic Business Travel Barometerin tutkimuksen mukaan sekä Area että SMT ovat suomalaisten liikematkustajien asiakastyytyväisyydessä alansa parhaimmistoa.

 

Osakkeet

Finnairin markkina-arvo NASDAQ OMX Helsingin pörssissä oli maaliskuun lopussa 492,0 miljoonaa euroa (557,4) ja päätöskurssi oli 3,84 euroa (4,35). Tammi-maaliskuun aikana Finnairin osakkeen ylin kurssi oli 5,37 euroa (4,40), alin kurssi 3,74 euroa (3,61) ja keskikurssi 4,66 euroa (3,98). Osakkeita vaihdettiin 4,8 miljoonaa (4,5) kappaletta arvoltaan 22,2 miljoonaa euroa (17,8). Finnairin kaupparekisteriin merkitty osakemäärä oli maaliskuun lopussa 128 136 115 kappaletta. Suomen valtio omisti Finnairin osakkeista 55,8 prosenttia (55,8), suorien ulkomaisten omistusten ja hallintarekisteröityjen osuus oli 15,1 prosenttia (16,3).                                                             

Finnairin hallussa oli 31.3.2011 yhteensä 410 187 kappaletta Finnairin osakkeita, joiden osuus yhtiön koko osakepääomasta oli 0,3 prosenttia. Tammi-maaliskuussa yhtiö ei hankkinut eikä luovuttanut omia osakkeita. 

 

Hallinto

Finnair julkisti ensimmäisellä vuosineljänneksellä seuraavat muutokset johtoryhmässä:

  • Gregory Kaldahl aloitti tammikuussa resurssienhallinnan johtajan tehtävässä sekä Finnair-konsernin johtoryhmän ja johtokunnan jäsenenä.
  • Arja Suominen aloitti Finnair-konsernin viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtajana sekä johtoryhmän ja johtokunnan jäsenenä 14.3.2011.
  • Viestintäjohtaja Christer Haglund jätti tehtävänsä Finnairissa 15.4.2011.
  • Aikaisemmin tiedotetun mukaisesti Finnair-konsernin varatoimitusjohtaja Lasse Heinonen jättää Finnairin 15.5.2011. Hän on vastannut rahtiliiketoiminnasta sekä lentotoimintapalveluista, joihin kuuluvat konsernin tekniset toiminnot, maapalvelut ja catering-liiketoiminta. Hänen vastuualueensa yksiköt raportoivat jatkossa johtoryhmän muille jäsenille.

24.3.2011 pidetyssä yhtiökokouksessa Finnair Oyj:n hallitukseen seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun asti kestävälle kaudelle valittiin entisistä jäsenistä Harri Sailas hallituksen puheenjohtajaksi sekä jäseniksi Elina Björklund, Sigurđur Helgason, Satu Huber, Ursula Ranin, Veli Sundbäck ja Pekka Timonen. Lisäksi uutena jäsenenä valittiin Harri Kerminen.

Finnair Oyj:n hallitus esittää yhtiökokouksessa 24.3.2011 hallituksen puheenjohtajan tehtävät
jättäneelle ministeri Christoffer Taxellille lämpimät kiitokset hänen tekemästään arvokkaasta
työstä yhtiön hyväksi vaikeassa toimintaympäristössä ja toimialan murroksen
keskellä. Hänen merkittävä panoksensa yhtiön toiminnan kehittämisessä on ollut kiistaton.

Yhtiökokouksen päätöksellä yhtiöjärjestyksen tilintarkastajaa koskeva 8 § muutettiin kuulumaan:

”Yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastaja valitaan varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.”

Uuden yhtiöjärjestyksen mukaisesti tilintarkastajaksi valittiin uudelleen KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, jossa yhtiön päävastuullisena tilintarkastajana toimii Eero Suomela.

 

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa oli tammi-maaliskuussa keskimäärin 7 470 työntekijää (7 681). Henkilöstö jakautui liiketoiminta-alueittain seuraavasti: Lentoliikenne 3 505 (3 600), matkapalvelut 1 025 (1 164), lentotoimintapalvelut 2 646 (2 679). Henkilöstön määrä 31.3.2011 oli 7 627.

Yhtiö sopi katsauskauden jälkeen huhtikuussa Finnairin Teknisten kanssa palkkaratkaisusta ja solmi Suomen lentovirkailijoiden kanssa vuoden mittaisen työehtosopimuksen.

 

Yhteiskuntavastuu

Finnair julkaisi huhtikuussa 2011 yhteiskuntavastuuraportin vuodelta 2010. Raportti on luettavissa yhtiön verkkosivuilla osoitteessa: http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_12_4.html

 

 

 

FINNAIR OYJ

Hallitus

 

 

 

Katsaukset taulukko-osuudet ja liitetiedot linkkinä

Tiedotustilaisuus

 

Finnair järjestää mediatilaisuuden 28.4.2011 klo 11 ja analyytikkotilaisuuden

klo 12.30 Helsinki-Vantaan lentoaseman Toimistotornissa, Lentäjäntie 3.

 

Finnair Oyj

Viestintä

Arja Suominen

Viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja

 

 

Lisätietoja antavat:

Talousjohtaja
Erno Hilden
puhelin (09) 818 8550, fax (09) 818 4092
erno.hilden@finnair.com

 

Viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja
Arja Suominen
puhelin (09) 818 4028, fax (09) 818 4092
arja.suominen@finnair.com

 

IRO Kati Kaksonen
talousviestintä ja sijoittajasuhteet
puhelin (09) 818 2780, fax (09) 818 4092
kati.kaksonen@finnair.com

 

 

Tulostiedotus loppuvuonna 2011:

– Osavuosikatsaus tammi–kesäkuulta julkaistaan 5.8.2011.

– Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta julkaistaan 27.10.2011.

 

Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa on Finnairin verkkosivuilla osoitteessa http://www.finnairgroup.com/sijoittajat/sijoittajat_2.html


OVK_Q111 FI Final.pdf